perjantai 19. huhtikuuta 2019

Toisenlainen alkoholiongelma

Huomenta! Nukuttiin vähän myöhempään kuin olin ajatellut, mutta tuli kyllä valvottuakin normaalia pidempään, kun oli kaikkea puuhaa pääsiäistä varten. Leipastiin ensin pizza ja sitten kinderpiirakka, jota en ollutkaan tehnyt moneen vuoteen. Käytiin lenkillä (juostiin taas pätkä!) ja kaupassa, jonka jälkeen vasta kerkesi pesemään pyykkiä ja pohtimaan mitä kaikkea tarvisi pakata mukaan, kun lähdemme Ähtäriin.

Ähtärin reissu on taas ajankohtainen. En edes muista kuinka pitkä perinne Ähtäri pääsiäisenä oikein on, mutta sinne mennään taas ja Joni pääsee mukaan toista kertaa. Hän lähti mukaan vuosi sitten keskelle tuntemattomia pohjalaisia, mutta ei se tainnut loppujen lopuksi edes olla kovin hankalaa, sillä meidän Ähtärin porukka on kaikki jotenkin niin lupsakoita. Sinne voi tulla kuka vaan eikä tarvitse kauaa ihmetellä miten päin olisi, kun voi huomata, että meidän kanssa on tärkeintä olla justiin niin kuin on eikä mitään muuta.


Käytiin eilen myös Alkossa. En tiedä milloin viimeksi olen ostanut sieltä jotain, mutta eilen ostin. Alkoholitonta skumppaa! Minulla on sellainen pieni alkoholiongelma tässä, etten ole juonut tammikuisen Urheilugaalan jälkeen pisaraakaan alkoholia. Perimätieto kertoo, ettei pitkän tauon jälkeen kannata eikä saa juoda itseään tainnuksiin, koska siinä voi käydä huonosti.. Niinpä minä nyt olen hoitanut tämän pääsiäisjutun sillä tavalla heikon puoleisesti, kun en ole treenannut pohjalaista tapaa juoda ihan koko valtakunnan kautta, kuten sanontakin sanoo.

Miten tässä näin pääsi käymään? Entisaikojen kunnon litrahuuli ei ole juonut alkoholia koko vuonna? Juu niinpä. Me ollaan vaan lenkkeilty, urheiltu ja ulkoiltu kaiket viikonloput. Ei siinä mitään viinaa kerkeä juomaan.


Ajattelin kokeilla varovaisesti edes yhtä lonkeroa. Voi vain olla, ettei sen enempää mene alas. Ajatus humalasta tuntuu todella kaukaiselta ja vaivaannuttavalta tilalta. Onko siellä puolen langoilla ketään kellä on kokemusta pitkän tauon jälkeen alkoholin nauttimisesta? Kannattaako juoda ollenkaan?

Seikkailut Ähtärissä vuonna 2018, 2017, 2016 ja 2015.

tiistai 16. huhtikuuta 2019

Arkiherkku: mansikkarahka

Kun olin teini, äiti teki usein herkkuhampaan kolotukseen mansikkarahkaa. Ei siis sillä, etteikö meillä olisi muutenkin herkuteltu, mutta siis mansikkarahka kaikessa terveellisyydessään on vaan ihan ylihyvää.

Olen ollut vuosia syömättä mansikkarahkaa, kun ei vaan ole tullut itse tehtyä. Noin pari viikkoa sitten eräänä perjantai-iltana tuli yhtäkkiä olo, että nyt on muuten saatava mansikkarahkaa ja niin me sitten teimme heti lauantaina sitä. Tai siis mies teki, minä nautin lopputuloksesta.


Mansikkarahkan tekeminen on hyvin yksinkertaista. Tarvitset:

1 purkki maitorahkaa
1 purkki kuohukermaa
mansikoita
vaniljasokeria

Vatkaa kerma, ripauta vaniljasokeria maun mukaan (mitä vähemmän, sen terveellisemmän makuista rahkaa) ja sekoita rahkan sekaan. Heitä vielä mansikat mukaan ja rahka on valmis.




Tätä on nyt pitänyt saada 3 kertaa hyvin lyhyen ajan sisään eikä siihen oikein kyllästy. Toimii niin hyvin viikonloppuna jälkkärinä, välipalana ja viimeksi eilen iltapalana pienen treenin jälkeen. Ootko sä herkutellut mansikkarahkalla?

sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Naistenliiga: TPS - KuPS 13.4.2019

Eilen vihdoin alkoi Naistenliiga turkulaistenkin osalta. Marssimme Turun Urheilupuiston yläkentälle ajoissa ennen yhtä, joten ehti hyvin vaihtaa kuulumisia kuvaajakollegoiden kanssa pitkän talven jälkeen ja tsekata millaisia mokkapaloja buffetissa on tarjolla, mmm. Minusta kaikkien ihmisten kannattaisi käydä kahvilla futismatseissa eikä missään ostoskeskuksissa, sillä 3 euron pullakahvit itse ainakin nautiskelen paljon mieluummin kuin puolet kalliimmat. Futismatseissa sitä paitsi leipomukset ovat oikeasti äitien tekemiä ja samalla näkee myös sitä jalkapalloa.

Naisten ja miesten jalkapallossa on jostain syystä eroa. Naisilla on niin kova vauhti päällä jatkuvasti, etten minä ehdi somettaa kunnolla. Toisella puoliajalla en edes halunnut, koska peli oli niin jännittävä.









Kuvaaminen taisi olla pientä hakemista, kun en minä naistenkaan joukkueesta tunne kaikkia naamoja samoin kuin joskus ennen. Vanhat tutut ovat vaihtaneet seuraa ja tullut uusia tilalle, mutta onneksi tilanne korjaantuu, kun vaan käy ahkerasti kuvaamassa. Alkaa tunnistaa muitakin kuin kapteeni Urosen ja Niemen Inkerin.






Kaikin puolin oli kuitenkin mukava käydä kuvaamassa peliä. Yläkenttä on tosi kiva paikka kuvata, koska siellä voi myös istua maassa, toisin kuin Veritaksella (kenttä ei ole niin kupera) ja se, että saa kahvia ja muita virvokkeita, se vaan kuuluu pelitapahtumaan. Naisten peleissä ei myöskään koskaan ole tylsää.

Seuraavan kerran pääsen kuvaamaan näitä emäntiä lauantaina 27.4. Tulee muutenkin kahden viikon kuvaustauko jalkapallosta, kun välissä on pääsiäinen ja silloin on ihan muut asiat mielessä.

TPS - KuPS 2-1