tiistai 13. marraskuuta 2018

Rahapäiväkirja viikko 45

* kaupallinen yhteistyö Talouteen.com kanssa

Tein kuukausi sitten blogini historian ensimmäisen rahapäiväkirjapostauksen ja siitä innostuneena ajattelin tehdä jatkossakin sellaisia. Tuntuu kuitenkin tekevän aika hyvää itselle seurata omia menojaan, minä kun varsinkin olen aika hyvä pääsemään eroon rahoistani.

On ollut kausia, kun mua on jopa vähän hävettänyt oma rahankäyttö, sillä olen kuitenkin laskentatoimen tradenomi ja ollut joskus pankissa töissä. Niistä ajoista on ilmeisesti jo liian kauan, kun kaikki pankissa saadut opit ovat päässeet unohtumaan vähitellen. Yksi asia silti seuraa pankkikesältä 2003 tai 2004 sinnikkäästi mukana, arvaatteko mikä? No Stockmann-pankkikortti!

Ei meillä Vimpelissä mistään Stockmannista oltu ikinä kuultukaan, mutta minäpä hankin Stockmann-pankkikortin. Opiskelijana sai Visan ja niinpä tosiaan pistin tilaten siinä joku kaunis päivä. Se ei ollut mikään "ton mä haluan" -ratkaisu vaan minä vertailin Nordean esitteestä tarkasti palvelumaksujen määrät ja muut. Päädyin Stockmannin korttiin ihan vain siksi, kun siinä ei vuosimaksua ole.

Nykyaikana on olemassa nettisivustoja, joilla voi kilpailuttaa luottoja, pikavippejä ja esimerkiksi luottokortteja. Yksi tällainen sivusto on Talouteen.com, josta löytyy listaus eri luottokorteista niiden ominaisuuksien kera. Minun Stockmann-korttini löytyy listalta myös ja tosiaan, Nordean asiakkaana olen voinut käyttää sitä normaalina pankkikorttina.

Viime viikon aikana tuli Stockmann-pankkikortin lisäksi vinguteltua plussa- ja bonuskorttia sekä ihan vanhan ajan rahaa eli käteistä. Myyjät ovat nykyään välillä hämmästyneen oloisia, kun heille tarjoaa käteistä eikä minullakaan sitä yleensä ole, satuin vain viemään exäni pullot kauppaan tuossa joku aika sitten. Tässä mun viime viikon törsäilyt:

maanantai

töissä kahvia 1,20 e

tiistai

töissä kahvia 1,20 e
töissä lounas 7 e
yksi ihana neule Cubuksesta 39,96 e (postaus tästä tulossa myöhemmin!)



keskiviikko

töissä kahvia 1,20 e

torstai

töissä kahvia 1,20 e
töissä lounas 5 e
suklaajoulukalenteri Cittarista 2,29 e
henkareita Jyskistä 6 e
lisää paitoja Cubuksesta 22,85 e


perjantai

kahvia töissä 1,20 e
lounas töissä 7 e
bussi Turkuun 3 e
siideri Koulussa 7 e
lonkero Aalto yökerhossa 6,80 e
bussi Raisioon 4 e

lauantai

Supermarket viikonlopun ruokahankinnat 24,51 e
lotto 1 e
autoon lamppu Prismasta 6,85 e
kotzone 10,90 e

sunnuntai

ei mitään


Viikko oli aika tavallinen lukuun ottamatta vaateshoppailua, sillä sitä en sentään ihan joka viikko harrasta enkä nykyään edes joka kuukausi. Nyt oli vain pakko käydä ostamassa vähän luonnonkuituja kaappiin, kun menee hermot mun viskoosiakryylipolyesterivarastoon. Mrrr.

Yhteensä rahaa meni koko viikon aikana 160,16 e. Ruokaostoksia olisi voinut olla enemmänkin, mutta tällä kertaa arkiruuat menivät poikaystävän kukkarosta. Yleensä jaamme kulut, mutta nyt emme käyneet yhdessä kaupassa kuin lauantaina.

Aika hyvä viikko mielestäni, vaikka tulikin hieman ylimääräistä shoppailtua. Tällä viikolla sitten vähemmän shoppailua!

maanantai 12. marraskuuta 2018

Tältä meillä näyttää nyt

Ollaan nyt asuttu Raisiossa viisi kuukautta enkä ole tainnut muutamaan hetkeen postata mitään meidän sisustuskuulumisista. Lauantaina piti puunata koko kämppä, kun eilen meillä oli vieraita käymässä ja otinkin sitten parit kuvat siivoilujen jälkeen. Ei ole hetkeen ollut näin siistiä, vaikka kyllä täällä muutamia meikäläisen ongelmakasoja edelleen on. Mikäpä mikään minun asuttama asunto olisi ilman epämääräisiä kasoja?

Suurinta epäjärjestystä luovat kasat selvitin silti lauantaina. Ne koostuivat vaatteista ja papereista, jotka periaatteessa voisi vaikka polttaa, mutta sehän ei valitettavasti ole Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen mielestä sopivaa iltapuuhastelua, joten laitoin paperit säilöön yhden pöydän alle. Olkoot siellä odottamassa aikaa, jolloin avotulen tekeminen raisiolaisen kerrostalon pihaan on ihan ok.

Tässä tämä tupa:


Eteinen kuvattuna meidän tietokonehuoneen ovelta peilien kautta eli ns. väärin päin kaikella mahdollisella tavalla. Kuvaushetkellä selkäni takana oli tosiaan huone, jossa sijaitsee mun vaatteet ja molempien tietokoneet. Seuraava kuva kyseisestä huoneesta.



Eteisen käytävä väärästä suunnasta kuvattuna eli tällä kertaa makkarin ovelta päin eteisen suuntaan. Oikealla on keittiö ja vasemmalla oleva ovi johtaa pesuhuoneeseen.

Keittiöön tultaessa on heti vasemmalla taso, jonka päällä on mikro. Tason alla on astianpesukone.




Makuuhuone on olohuoneen seinän takana. Otin kuvan eilen aamulla, kun olin jo ryövännyt yöpöytinä käyttämämme keittiön tuolit oikeaan käyttöön.



Keittiön ja olohuoneen välissä sijaitsee meidän pyöreä pöytä, joka on itse asiassa mun vanhempien vanha jostain aikojen alusta 80-luvulta.

Olohuoneen pöytää meillä ei ole ollenkaan enkä tiedä tuleeko sellaista ikinä. Haluaisin arkun, mutta todennäköisesti potkisin siihen vain varpaitani, jos sen sijoittaisi keskelle olohuonetta.

Mitä tykkäätte tummasta lattiasta? Ovatko valkoiset blogikodit edelleen muodikkaita?

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Kun pitäisi blogata intohimostaan

Muistan, kun luin kesälomalla erään postauksen, jossa sanottiin, että pitäisi blogata intohimostaan mikäli haluaisi menestystä ja rahaa. Tulin siitä hieman pahalle tuulelle silloin, koska mulle on ollut tosi vaikeaa ihan alusta asti hyväksyä jalkapallo osaksi mun lifestylehömppäblogia. Tiedostan, ettei jalkapallo ole välttämättä se seksikkäin aihe, josta nuoret aikuiset naiset haluavat lukea ja siksi mun blogilla oli identiteettikriisi monta vuotta.

Kuitenkin rakastan jalkapallon valokuvaamista niin paljon, että olen antanut sen jatkua osana blogia identiteettikriisistä huolimatta. Tiedän myös pompotelleeni teitä rakkaat lukijani näiden vuosien varrella, sillä esimerkiksi toissa vuonna kirjoitin jalkapallosta enemmän ja keräsin tietysti lukijakuntaani melkein enemmän miehiä kuin naisia. Sitten tänä vuonna vähitellen palasin takaisin kaikkeen muuhunkin, mistä mua kiinnostaa kirjoittaa ja mitkä aiheet todennäköisesti kiinnostaa naisia enemmän, kuten esimerkiksi kosmetiikka ja pukeutuminen. Samaan aikaan olen ollut todella huono futisbloggaaja.

Kun kesän loppupuolella mietin intohimon muuttamista tuloksi, en vain halunnut hyväksyä ajatusta. Olen antanut futiskuvauksen pyöriä taustalla päässäni enkä ole halunnut rakentaa blogiani sen ympärille enää niin suuresti kuin aiemmin. En jotenkin osaa ajatella sitä siltä kantilta, että voisin antaa siitä teille mitään enempää kuin kuvia, vaikka tavallaan haluaisinkin. Tykkään opettamisesta, joten miksi en yrittäisi joskus postata futismatsien välillä jotain aiheeseen liittyvää, sillä aiheita kyllä varmasti olisi?

20160912-IMG_7804

Tiia Konttisen (mainoslinkki) Bloggaajasta ammattilaiseksi -workshopin yksi sanoma oli tuo sama asia, kuinka muuttaa intohimo rahaksi. Ja taas minä mietin miten voisin tehdä sen futisbloggaajana. Tai futiskuvausbloggaajana. Ja että pitäisikö minun ryhdistäytyä futiskuvausbloggaajana? Vastaus on kai aika selvä, pitäisi. Futiskuvaus on mun suurin intohimo suklaan ja ihmisten naurattamisen lisäksi, joten miksi en kirjoittaisi siitä?

Tätä on tosi hyvä miettiä nyt, kun kausi 2018 on ohi ja jalkapalloilijat ovat kesälomalla. Tässä on pari kuukautta aikaa kerätä oma futiskuvausmotivaatio jostain mihin kadotin sen tasan vuosi sitten. Kuvasin niin paljon vuonna 2017, ettei minulla ollut ikävä kuvaamista vielä edes kahden kuukauden tauon jälkeen. Kun tämän kauden viimeisessä pelissä kysyin tauolla whatsappissa poikaystävältäni että pussaillaanko vai meekkö makkaralle ja hän vastasi, että menepä kuule ottamaan nappiskuva, silmiini syttyi etäinen valo. Mmm nappiskuva, eikös ne ole niitä mun juttuja? Tallustelin kuitenkin kentän laidalle liian myöhään enkä kehdannut mennä kuvaamaan nappiksia, kun Laurikainen käyskenteli jo vaihtopenkin edustalla. Jos olisin pitänyt nappiskuvia yhtä tärkeinä kuin aikojen alussa, olisin todennäköisesti röyhkeästi vain marssinut ottamaan kuvat, jotka halusin.

20160912-IMG_8327
New Balancen Furoneita myydään täällä (mainoslinkki)

Pompottelen siis lukijakuntaani jälleen, vaikka toivon tietysti teidän viihtyvän kirjoitin sitten kosmetiikasta tai jalkapallosta. Sitä paitsi ensikaudella pääsen taas kuvaamaan Ykköstä ja aion myös ottaa kuvauskalenteriin muitakin sarjoja, joten ehkäpä motivaatio hiipii kummasti takaisin ja pääsette lukemaan parempia matsipostauksia kuin tänä vuonna.

Kyllä ne ovat oikeassa, jotka sanovat, että blogia kannattaa kirjoittaa omasta intohimon kohteestaan. Se näkyy teksteissä, sillä intohimoa ei voi teeskennellä. Enhän itsekään tykkää kuvata intohimotonta jalkapalloa, joten miksi kukaan lukisi intohimotonta blogia? Intohimo = sielu.