keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Pitkästä aikaa

IMG_6864-1

IMG_6967-1

Tänään on ilmeisesti joku pitkästä aikaa -päivä mun elämässä. Kaikenlaista on tullut touhuiltua.

Ensinnäkin ajelin käymään Vimpelissä työpäivän päätteeksi Evijärven kautta, kun siellä suunnalla tuli muutenkin siinä oltua. En ole Evijärvellä vieraillut vuosiin, mutta Halkosaaren ohi sentään on tullut ajeltua vähän useammin. Pysähdyin Hietojalla ihailemaan Suomen kauneinta järveä taas jälleen kerran. Miksi käyn sen rannalla aina viileillä keleillä, jolloin voi vaan haaveilla uimisesta? Vimpelin uimarannat ovat kaikki ihan loistavia ja järven pohja ihanaa hiekkaa.

IMG_6992-1

IMG_7012-1

Kävin moikkaamassa kotikotona Pippuria. Se on laihtunu ihan normaalin kissan kokoseks, se osaa hyppiä korkeille pöydille, mutta alas se ei vieläkään haluaisi tulla kovin korkealta. Pippuri on aina ollut vähän sellainen kömpelö köntys, mutta kuulemma se juoksee nykyään pirun lujaa..

IMG_7018-1

IMG_7021-1

IMG_7024-1

Lopulta jonkun tunnin päästä pääsin lähtemään takaisin Seinäjoelle. Koko päivän on ollut pää kipeä ja väsyttänyt ärsyttävästi joten piti ottaa pieni lepo ennen ku aloin puuhastella loppujen siivottavien kimpussa.

IMG_7028-1

Nyt lopulta on tarpeeksi siistiä ja ruokakin uunissa. Vielä kun se yksi juna etelästä saapuu paikkakunnalle, niin pääsee taas sohvarötköilemään ja ahmimaan Supernaturalia eteenpäin.

Vimpelissä käyminen on kyllä aina jotenkin niin nostalgista ja huvittavaa. En jotenkin tiedä osaisinko enää ikinä asua niin pienessä kylässä. Kaikki todella tuntevat kaikki ja jos jotain ei tunneta, niin hänestä kyllä joku varmasti tietää jotain ja juorut kulkee. Minä kävin tänään Vimpelin S-Marketissa ja koitin luikkia kaupan läpi mahdollisimman huomaamattomasti, koska siellä ei vaan jotenkin huvita "jäädä kiinni" :D "Onko tuo sen ja sen tyttö, missähän se nykyään menee, vieläkö se on Seinäjoella, onko se töissä siellä ja siellä, eikö se oo naimisissa, jokohan sillä on tenavia, herran jestas kun se on lihonu, ihan äitinsä näkönen, oh my god se osti siideriä..." ja mitähän kaikkea ikinä :D En tiedä onko siellä enää tuollaista, mutta minun nuoruudessani oli! Tiedättekö mistä puhun? Oletteko koskaan asuneet alle 4000 asukkaan kunnassa?

Toisaalta taas noin pienessä yhteisössä voi tuntea olonsa turvalliseksi. En tykkää Helsingistä mm. siksi, että kaikki ihmiset siellä ovat tuntemattomia. Tosin ei Seinäjoellakaan kaupassa kovin paljon tuttuja tule vastaan, mutta tulee kuitenkin edes joskus. Kaduilla vielä vähemmän, mutta eipä näillä kaduilla kyllä kovin paljon ihmisiä kuljekaan yhtä aikaa. Vähän niin kuin maalla olis, mutta luonto vaan puuttuu ja sen tilalta on betonia.

Ainiin. En tiedä tuleeko tällä viikolla enempää postauksia, koska luulen, että keskityn lähinnä vain siihen rötköttämiseen :) Pitäkäähän hauskaa!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti