tiistai 12. elokuuta 2014

Hassun hauska fyssari

Tapasin tänään iloisen ja hauskan yliliikkuvat nivelet omaavan fysioterapeutin. Olisin halunnut hakea jonkun toisen työntekijän sinne huoneeseen näyttämään liikkeet, jotka fysioterapeutti halusi minun tekevän, koska olisin halunnut tietää paljonko normaalit ihmiset pystyvät venymään kylkiään pitkin esimerkiksi. Ei muka ole normaalia venyttää kaulaa sivulta toiselle, noh, aika paljon tai saada sormia/kämmeniä maahan suorilta jaloilta.. Toisaalta tapaaminen oli paljon hauskempi, kun pystyi heittämään pöllövitsejä käännellessä päätä melkein päänsä ympäri ja toinen tiesi tasan tarkkaan mitä tarkoitan. Sinänsä jännää olla yliliikkuva, mutta kuitenkaan en koskaan lapsena opetellut tekemään spagaattia. Kun olisi kuitenkin ollut siihen varmaan aika hyvät mahdollisuudet.

Sillekin piti toki vähän nauraa, kun fyssari pisti minut puristusvoimatestiin. Onhan se nyt kuitenkin jo aika monta kertaa todettu, että kaikesta puristusvoimaa vaativasta minä saan jännetupen oireilemaan. Se kerkesi jo parantua siitä viime viikkoisesta voidepurkkiepisodista, heheh.. Ainiin ja testin tulos. Noh, ei kovin yllättävää, että puristusvoimaahan minulla ei ole. Olen huonoimmalla mahdollisella tasolla siinä ikäisistäni. Kuulemma normaalia toimistotyöläisillä.

IMG_8833-1

IMG_8837-1

IMG_8844-1

IMG_8847-1

IMG_8860-1

IMG_8866-1

En tiedä olenko mistään ollut niin iloinen niin hetkeen kuin siitä, että se SI-nivel saatiin eilen paikoilleen. Nyt tosin stressaan ja pelkään koko ajan, että se menee yhtäkkiä uudestaan pois paikoiltaan, kun en aivan täysin varma ole millä olen sen edes saanut noin huonoon kuntoon kuin se eilen oli. Uskon, että ratsastamisella on ollut osansa asiassa, mutta tämä voi myös olla lähtöisin jo vuosien takaa niiltä ajoilta, kun kävin potkimassa palloa huvin ja urheilun kannalta. Silloin nimittäin alaselkäni kipeytyi ja vasta nyt tiedän, että sellainen kipu liittyy SI-niveleen.

En myöskään tiedä olinko tyhmä, mutta kävin tänään töiden jälkeen kipittämässä jopa huikean kilometrin mittaisen kävelylenkin tuolla ulkona hienot tiikeritrikoot jalassa (kuva tulossa instagramiin!). Perusteluni lenkkeilylle: jumiset pohkeeni kaipaavat kävelyä, koska se on paras tapa laittaa veri kiertämään ja verenkiertoa tarvitsee myös jalkapohjani. En oikeastaan keksi mitään syytä miksi en olisi voinut mennä paitsi pelko siitä, että SI-nivel suuttuu tai muuta typerää. Minä haluan päästä jo takaisin harrastamaan liikuntaa.

Haluaisin päästä takaisin salillekin, koska tämän päiväinen fysioterapeuttini oli niin inspiroiva. Sain muutenkin sillä reissullani tosi paljon positiivista palautetta, jonka avulla jaksaa taas paremmin tätä arkea. Onneksi ihan pian alkaa myös Unelma itsestä -projekti! Ennen sitä mulla on kuitenkin vielä kalenterissa pari hieronta-aikaa ja kehonkoostumusmittaus. Olisi senkin takia syytä päästä jo noille lenkkipoluille, koska mun Unelma itsestä tulee onnistumaan. Kaikki on mahdollista, niin se Tuulikin aina sanoo ;)

Päivän kysymys kuuluu kuitenkin näin: onko sinulla yliliikkuvat nivelet ja olet hauska? Vai taivutko ihan vaan normaalisti, mutta olet silti hauska? Kerro!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti