lauantai 23. elokuuta 2014

Istuminen vs. lenkkeily

Vihdoinkin aikaa vähän kirjoitella! Tosiaan koko viikko vaan meni taas ohi niin lujaa vauhtia, etten oikein tahtonut pysyä mukana. Varsinkin, kun pankin täti säikäytteli torstaina, että olisikin vasta keskiviikko. Onneksi hän oli viikkovillissä enkä minä.

Äsken tuli vettä taivaalta tosi lujaa, mutta nyt näköjään loppui jo. Koko viikko ollut tuollaista epävakaista. Välillä sataa ja välillä paistaa aurinko.

Olen tosiaan tainnut löytää oikeanlaisen rytmin arkielämääni nyt liikuntaa ajatellen. On mukavaa tulla töistä suoraan kotiin, keittää teetä, maata sohvalla hetken aikaa ja sitten pukea lenkkivaatteet ja lähteä ulos. Niin tein keskiviikkona.

IMG_9248-1

IMG_9261-1

Pohkeet vetivät ihan kunnolla jumiin lenkin alussa, kunnes sitten hieman pehmittyivät lopuksi. Alaselkä jumitti myös, mutta lenkin jälkeen illalla antoi periksi myös. Selässä edelleen myös napsui jokin nivel (ilmeisesti nivelside), mikä on hyvin ärsyttävää eikä kyllä edes normaaliakaan kai.

Eilen olinkin sitten lintubongaaja työmatkalla.

IMG_9266-1

Ja ampparibongaaja töistä lähtiessäni..

IMG_9286-1

Ampiaiset rakastavat autoni päälle valunutta tammen jotain mömmöä. On ollut ihan mukavaa yrittää mennä autoon tässä parin viikon verran, kun ampiaiset ovat vallanneet kaiken pellin.

IMG_9303-1

IMG_9346-1

Asukuvaakin. Mukavan positiivisesti pelkkää mustaa. Yllätyksenä korkkarit jalassa, koska välillä menee hermot pohjejumitukseen ja sitten on pakko vähän säikäyttää niitä. En pystynyt kyllä koko päivää nuo jalassa kekkuloimaan vaan töissä lounaalle lähtiessä vaihdoin vanhat Sievin Jalkineet jalkaan.

Töitten jälkeen tosiaan vetelin päikkärit ja sen jälkeen urhoollisesti lenkkipolulle. Pohkeet jumitti, mutta alaselkä ei sanonut mitään. Ei jumia, ei napsua. Olin voittaja! Ihan mahtava fiilis, kun huomaa säännöllisen lenkkeilyn auttavan asioihin.

Uskomatonta tyhmyyttä ollut unohtaa tuollainen perusasia, vaikka iskäkin sitä on toitottanut vähän väliä. Muutenkin olen jo tajunnut, että istuminen tappaa, mutta sitten, kun lukee muiden toimistotyöläisten tarinoita siitä mitä istuminen on heille tehnyt, niin ihan todella todella todella tajuaa ihmiskropan tarvitsevan aerobista liikehdintää kaiken sen istumisen lisäksi. Moni mainitsi hartiat, jännetupen tulehduksen, selkäjumin, pohjejumin sekä tietysti nesteen kertymisen kehoon.

Toivon, että saan sitkeästi lenkkeilemällä alaraajani taas pelittämään ja voin alkaa riehumaan enemmän esimerkiksi salilla. Varsinkin, kun Unelma Itsestä -valmennus alkaa viikon päästä!! Uskon, että sen valmennuksen aikana ei ole tarkoitus antaa aamupala-ajan venyä yhteen asti päivällä joten taidan nyt marssia keittiöön. Muutenkin pitäisi raivata tätä kämppää isolla kädellä. Siivoaminen - se viimeinen asia mun tärkeysjärjestyksissä. Kui ällöttävää.

Onko muita siivousvihaajia? Ootteko lenkkeilly tällä viikolla?

2 kommenttia :

  1. Mä olen niiiin huono lähtemään iltapäivisin mihinkään liikunnallisiin hommiin. Aamut on parasta aikaa siihen ja HETI töistä päästessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on jotenkin liian uuvuttavia noi töistä poistumiset, etten vaan pysty suoraan. Ajan autolla puoli tuntia ja kotiin päästessä oon vaan niin väskä, että pakko istua sohvalle hetkeks aikaa. Ja sitten taas aamulla, jos menisi lenkille, niin pitäisi osata herätä jo viideltä.. se kuusikin on jo ihan tarpeeksi joten en edes yritä.

      Poista