tiistai 19. elokuuta 2014

Loppuviikko Tampereen kautta Turkuun

Mitä te teette, kun teillä on tietotekninen ongelma? Minä nimittäin saan pääni kipeäksi enkä voi lopettaa ennen kuin jokin tyydyttävä ratkaisu löytyy. Tänään olen mm. käynyt Anvian myymälässä kahteen kertaan, koska internet ei toimi kunnolla ja sen jälkeen olenkin koittanut siivoilla C-asemaa, yrittänyt asentaa näytönohjaimen ajureita joten kuten (joku asennusvirhe sieltä tulee..), repinyt toisen näytön kokonaan irti koneesta, putsannut pölyjä koneen sisästä ja käynnistänyt rakkineen pari kertaa uudestaan. Nyt myös seuraan pingejä siltä varalta, jos netti katkeaa taas ja mitähän vielä.. Otin myös juuri buranan ja koitan tässä tehdä jotain ruokaakin, jos maailma vähän paranisi.

Puuh.

Oon ajatellut, että mun elämä voisi jossain vaiheessa olla täysin ongelmatonta. Että tietotekniikka toimii, oma kroppa toimii ja auto myös. Ja siinä vaiheessa, kun näin on, kerron teille! Ettei nyt ihan koko aikaa tarvitse valittaa jostain.

Viime viikosta jotain tähän väliin, niin päästään sitten taas keskittymään nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. En tykkää postata mistään kovin vanhasta koskaan. Oon enemmän sellainen "just nyt tapahtuu" -bloggaaja.

Meillä oli tosiaan loppuviikosta työporukan kesken pikkureissu Tampereelle. Koko reissu itsessään oli hyvin harvinaista herkkua, legendaarista ja vaikka mitä, koska mun aikana ei pahemmin ole mitään reissuja järkätty paitsi jotain laivareissuja kai joskus missä en oo ollu mukana.

IMG_8908-1

IMG_8913-1

IMG_8915-1

IMG_8918-1

Kymmenen maissa poistuttiin Seinäjoelta kierrellen pitkin maakuntaa, kunnes lopulta suunnattiin nokka kohti Tampereen keskustaa. Vallattiin sieltä se uudempi Scandic ja lähdettiin kaupungille katselemaan. Illalla syötiin masut täyteen Haraldista ja loppuilta meni karaokessa Kaijakassa. Muuten kivaa, mutta selkä vihoitteli oikein kunnolla ja alaraajat myös (ihanaa olla ihan vamma tällä tavalla..).

IMG_8943-1

IMG_8948-1  
IMG_8955-1

IMG_8957-1

IMG_8959-1

IMG_9015-1

Kaijakkaan vaeltamisen aikana taivaalta vyöryi kunnon ukkosmyräkkä. Näin monta salamaa, mutta yhtäkään en saanut kiinni kameralla.

Loppuillasta treffasin entisen bloggaajan, nykyisen normaalin ihmisen, Maijan. Olin vaan ihan superhyvää seuraa, koska haukottelin vähän väliä ja toivoin vaan, että pääsisin jo hotelliin nukkumaan.

Hotellissa oli luonnollisesti maailman paras sänky ja voi että mun kipeä selkä tykkäs siitä. Jalkapohjaa nyt ei paljon kiinnostanut mikä se makuualusta oli, venyttelin ja kääntelin sitä vielä pitkälle yöhön ennen kuin nukahdin.

Aamupalallekin könysin jollain ihmeen kaupalla ja sitten takaisin vielä sänkyyn rötköttämään. Perjantai oli kuitenkin hieno päivä, kun tiesin pääseväni Turkuun. Olihan edelliskerrasta jo kuitenkin kuukausi.

Olin täysin valmistautunut menemään junalla, mutta satuin sitten selailemaan huvikseni facebookin kimppakyyti-sivustoja ja löysin sieltä erään tytön, joka kirjoitti lähtevänsä puolilta päivin Turkuun Tampereelta. Juuri samaan aikaan kuin olisin junalla mennyt. Niinpä sitten otin yhteyttä, vaikka vähän ehkä epäilyttikin (mitäpä minä en epäilisi) ja lopulta hyppäsin kyytiin.

IMG_9043-1

IMG_9048-1

Kuskini kippasi minut melkein kotiovelle asti. En tiedä mihin aivosolut jäivät, kun seisoskelin söpön turkulaisen alaovella ja mietin mikä hitto se ovikoodi olikaan. En kertakaikkiaan saanut sitä päähäni. Ja minulla kun muistivaihtoehdoista on nimenomaan numeromuisti. Seuraavaksi pyörittelin avainnippua kädessäni ja ihmettelin alaoven lukkoa, että ei jestas eihän tämä avain tuonne mene.. Kunnes tajusin ottaa kiinni siitä oikeasta avaimesta. Kuinka voi ihmisellä pätkiä noin pahasti välillä?

Turkulaisen asunnossa tuoksui ihanan kotoisalta. Vaihdoin vaatteet ja lähdin melkein heti bussipysäkille arpomaan millähän bussilla pääsee keskustaan. En kertakaikkiaan jaksanut mennä pyörällä. Lompsin Auransillan kulmilta suoraan kahville mun lempparipaikkaan Cafe Artiin ja pistin oikein herkutellen! Cafe Artin luomukset ovat kyllä ihan parasta herkkua, suosittelen!

IMG_9057-1

IMG_9066-1

Kerkesin pyörähtää Ginassa ja parissa muussa kaupassa ennen kuin turkulainen jo kyseli facessa mistä se noukkii mut kyytiin. Ilta sujuikin sitten siinä maistellen limelonkeroa, pelaten tuplat pois ja iltapalaa metsästäen.

IMG_9081-1

IMG_9091-1

Lauantaina kävästiin keskustassa pikaisesti ja ilta meni ihan vaan kotosalla. Tehtiin pitsaa ja värjäsin lopulta vielä hiuksetkin.

IMG_9100-1

IMG_9103-1

IMG_9116-1

IMG_9120-1

Sunnuntaina puhuin niin kauan Samppalinnan brunssista, että sinnepä sitten lähdettiin. Ilman mitään pöytävarausta onnistuttiin pääsemään syömään ja siinä sitten ihmeteltiin tarjontaa. Kaikenlaista herkkua oli tarjolla.

IMG_9146-1

IMG_9149-1

IMG_9160-1

IMG_9164-1

IMG_9169-1

IMG_9172-1

IMG_9175-1

IMG_9189-1

IMG_9196-1

Instagramista huomasin myöhemmin etten ollut ainoa bloggaaja brunssilla vaan olihan toinen kaksosistakin paikalla käynyt. Juuri siihen aikaan, kun me poistuimme terassilta.

Turussa makoilu hieman auttoi selkä- ja jalkavaivaani, mutta esimerkiksi tänään olen taas saanut paljon tuhoa aikaiseksi huonoilla kengillä. Päätinkin laittaa kenkävarastoni ihan uusiksi. Kaikki huonot kengät vaan pois ja harkiten jossain vaiheessa tilalle parempaa.

Huomasin myös viikonloppuna, että olen kai vihdoin oppinut rentoutumaan. Se taito tuntuu todella hienolta ja siitä aion kyllä pitää kiinni!

Tätä postausta kirjottaessa olen todennut seuraavaa tietotekniikan puolesta: minun koneeni toimii nyt. Myös internet. Seuraavan kerran, kun turkulainen  saapuu samaan osoitteeseen tietokoneeni olinpaikan kanssa, saa hän luvan tehdä kaikki mahdolliset taikatemput tyhjätäkseen C-asemani. Vaikka sitten asentamalla Windows uudestaan.

Nyt menen tutkimaan mitä syötävää keittiössäni pystyisi valmistamaan. Nälkä!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti