torstai 25. syyskuuta 2014

Hyvä päivä

Havaitsin tänään elämäni olevan aikamoisen myllerryksen keskellä ja minä se vaan viiletän päivä kerrallaan työpäivästä toiseen. Vaikka siellä töissäkin olen myllerryksen keskellä, olenhan nimittäin itsekin pitkästä aikaa taas yt:n alla.

Tuntuu siltä kuin Unelma itsestä -valmennus olisi kattona sille kaikelle muutokselle, jota olen käymässä ja aion käydä läpi. Kaikki kuitenkin liittyy hyvinvointiin.

Olen yrittänyt saada pohkeeni auki, viimeksi keskiviikkona käymällä eräällä fyssarilla. Hän saikin tehtyä taikoja, koska pitkästä aikaa tuntuu kuin koko lantioni ja lonkkani olisivat oikeassa asennossa ja todellakin auki. Uskomaton fiilis ollut!

Tällä viikolla sitten taas kenkkuileva vatsani on mennyt siihen pisteeseen, että hermothan siinä meni ja päätin, että selvitän koko mysteerin viimeistäänkin lääkärin puheilla, jos ei muuten. Uskon, että mahani hyvinvoinnilla on suuri merkitys siihen mihin suuntaan elopainoni kulkee ja ylipäätään minun fyysiseen hyvinvointiini.

Sainkin ryhmästä vinkkiä ja tukea siihen suuntaan, että heraproteiini voisi olla yksi asia mikä ei välttämättä masulle sovikaan. Olenhan kuitenkin vetänyt palkkaria jo aivan liian kauan (vuosi ellei ylikin!) ja sittemmin heraa jälkiruokani joukossa nämä pari viikkoa. Palkkarin juomisen reenin jälkeen lopetin jo ennen valmennusta ja valmennuksen aikana tulikin hyviä ohjeita sen nauttimiseen. Minä kerkeän aika usein tunnin sisällä salilta kotiin syömään ja ellen kerkeä, nautiskelen jonkun hedelmän, kunnes sitten pääsen kotiin asti.

En halunnut maitotuotteita välipalaani, koska en ole niitä ikinä oppinut syömään teemaitoa ja juustoa lukuun ottamatta. Niinpä otin tänään töihin mukaan päärynän, omenan ja pähkinäpussin. En ole vielä aivan varma voiko tällaisen kevyen välipalan jälkeen jaksaa salilla? Hieman epäilyttää. Onko jollain kokemusta? Hyviä maidottomia välipalavinkkejä?

IMG_1309-1

IMG_1314-1

Tänään se kuitenkin oli aivan riittävä välipala, kun luvassa oli joogaa.

IMG_1331-1

IMG_1333-1

Muut muutokset tulevat olemaan hurjan paljon isompia ja ajankohtakin on vasta ensi vuonna. Turkuunhan tässä pitää päästä muuttamaan. Tänään sain hieman kannustusta aikeelleni, mistä tietysti jäi tosi hyvä mieli. Se onkin jännä kohta, kun ei voi tietää milloin kaikki tapahtuu. Ja miten. Saatan tietää ensi kuussa tai vasta ensi vuonna.

Koska tulevaisuuttaan ei voi tietää, elän päivä kerrallaan muutosten keskellä.

Tänään on hyvä mieli. Sisäinen rauha. Synnyin uudestaan joogassa.

2 kommenttia :

  1. Harmi että vatsakivut vaivaa, toivottavasti pian helpottaisi :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kaks asetta: maitohappobakteerit ja lehtikaali :D Kyllä tää tästä!!

      Poista