lauantai 4. lokakuuta 2014

Unelma kerrallaan

Silloin tällöin tulee mieleen kuinka harmi on, kun lapsena ei ollut mahdollisuuksia harrastaa kuin ratsastusta tai pesäpalloa. Se nimittäin jää herkästi päälle, ettei ymmärrä maailman olevan täynnä mahdollisuuksia. Seinäjoella on suhteellisen monipuolinen harrastusvalikoima, kun vain viitsii ottaa selvää. Ihan kaikkea sieltäkään ei kuitenkaan löydy joten mielessä käy välillä, että Turussa voisi kokeilla sellaisia lajeja, joista on aiemmin elämässä voinut vain haaveilla.

Jollain tavalla Mariannen kautta olen näin aikuisiällä muistanut akrobatian. Ei sillä, että harjoittaisin enää edes päälläseisontoja salilla kuten vuosi sitten vielä tein, mutta asia on jäänyt takaraivoon ja muistuu aina välillä mieleen. Minusta on mukavaa roikkua jostain pää alaspäin, mutta sitäkään ei tule tehtyä, vaikka salilla on nykyään jopa renkaat voimailupuolen takana.

Sittemmin olen intternetissä törmännyt ilmajoogaan. Katsoin heti, että toi on mun juttu ja haluan ehdottomasti kokeilla! Asia jäi hautumaan, kunnes kuukauden sisällä Tuuli laittoi kuvan instagramiin. Minä tietysti kommentoimassa heti kuinka haluan myös ilmajoogailemaan! Tuuli tuumasi, että kuvaa odotellessa..

Noh, tuumasta toimeen! Googletin Turun ilmajoogamahdollisuuksia ja löysin Fuego Loungen sivut. Kertamaksu 15 € ei vaikuttanut pahalta ollenkaan, kerrankos sitä. Otin yhteyttä Fuegoon ja varasin eilen Turkuun päin ajellessa tunnin tältä aamulta. Mietin, että jos en nyt varaa, niin koko homma jää. Miksi venyä ja vanua, kun voi toteuttaa unelmansa heti?

Kymmenen jälkeen tänä aamuna lampsin Martissa sijaitsevan K-Marketin yläkertaan..

IMG_1661

IMG_1663

IMG_1664

Tunti, jolla kävin oli oikeasti tarkoitettu ihmisille, joilla olisi jo valmiiksi kokemusta ilmajoogasta, mutta kyllä siellä pysyi mukana näin aloittelijanakin. Aloittelijoille Fuego olisi tarjonnut ilmajoogaa esimerkiksi maanantaisin, mutta minähän en (vielä) Turussa ole kuin viikonloppusin.

Ensimmäinen liinalla tehty liike/asana oli eteenpäin taipuva, jossa liina ärsytti lantioluita ihan liikaa. Toisella kerralla eteenpäin taivuttaessa otin salin nurkasta viltin avuksi, jotta pystyisin keskittymään muuhunkin kuin luihin. Lopulta kai osasin rentoutua tarpeeksi ja sain otettua kiinni toisella kädellä jalastani, joka roikkui takanani ja jopa irroitettua toisenkin käden maasta. Se oli kai se ratkaiseva hetki, kun löysin luottamuksen silkkitrapetsiin ja loputkin liikkeet onnistuivat.

Taaksepäin taivuttaminen olikin paljon helpompi luiden kannalta. Hienosti kiepsautin itseni ylösalaisin lepakkoasentoon ja osasin jopa työntää itseni käsilläseisontaan. Tosin tuota käsilläseisonnan kuvaa olen tarkastellut hieman kriittisemmin. Asento tuntui tehdessä ihan oikealta, mutta kuvasta katsoen voisin ensikerralla muistaa vatsalihakset.

IMG_1665

IMG_1671

IMG_1678

Liinan kanssa taiteilu teki kyllä taas niin hyvää jumilantiolle ja lonkilleni.

Loppurentoutus oli ihana. Menin pötkölle putkeen. Näissä kuvissa pyysin ohjaajaamme pötköttämään, kun oma pää oli ihan tarpeeksi jo pötkötellyt tunnin aikana.

IMG_1682

IMG_1689

Joogan jälkeen oli todella rento ja ihana fiilis. Jos teillä on kaupungissanne mahdollisuus mennä testaamaan ilmajoogaa, niin käykää ihmeessä. Se oli mahtavaa!

Tunnin jälkeen kipsuttelin takaisin sohvalle ja loppujen lopuksi me pienet rötköttäjälapset taisimme nukkua päikkärit lauantain kunniaksi. Pakkohan sitä sitten oli taas nousta ja tehdä ruokaa. Minun piti tänään käydä vielä Wikkellä pyörähtämässä asioilla. Eipä minulle sitten jäänyt kuin tunti aikaa pyörähtää kaupungilla, mutta ihan hyvin kerkesin hoitamaan kaiken. Takaisin tullessa hymyilin noin neljälle eri kaveriporukalle, jotka olivat ottamassa asukuvia jokirannassa. Melkein hälytin itsekin Tonin kuvaamaan minun rönttövaatteet, mutten sitten jaksanut. Luontokuvia vaan tällä kertaa. Syksy on kaunis Turussa.

IMG_1691

IMG_1698

IMG_1700

Ja mitä tästä päivästä opimme ylipäätään? Toteuttakaa unelmianne! Kaikki on mahdollista :)

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti