keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Simatynnyri

Mulla oli noin miljoona kirjoitteluideaa päivällä, kun töiden jälkeen nautiskelin teetä ja mietin kuinka ihana vesisade ulkona. Sitten lähdinkin lenkille sateeseen, joka osittain oli kuulemma räntää. Ihmettelinkin, kun oli niin kylmän oloisia pisaroita osuessaan reisipaloihin. Noh, nyt lenkin ja muun touhuilun jälkeen en muista enää yhtään mistä piti tarinoida tänään. Käyköhän kellekään muulle näin koskaan?


Huono muisti ja muu keskittymiskyky on kyllä näkynyt arjessa tällä viikolla muutoinkin. Eilen kävin päivällä kaupasta hakemassa fariinisokeria ja sitruunoita. Ekassa kaupassa ei ollut tuota ensiksi mainittua joten piti kiertää toisenkin kaupan kautta. Kotona mylläsin jokaisen pöydän ja kaapin, mutten löytänyt hiivaa mistään. Ei muuta kuin lähikauppaan. Join kuitenkin ensin teetä tietysti ennen kuin jaksoin lähteä ulos. Kauppareissun jälkeen astelin suoraan keittiöön ja kirosin "ne pirun rusinat". Eihän se auttanut kuin tänään hakea vielä rusinoita. Oliskohan voinut vaikka kirjoittaa sima-aineet ylös jollekin paperille, jonka olisi voinut tarkistaa siellä ihan ekassa kaupassa käydessään? Tai edes fariinisokerikaupassa..


Eikä tässä vielä kaikki! Tänään tietysti lähdin taas töihin ilman kotiavaimia. Onneksi en enää asu yksin..


IMG_0934-1

Vesisateella on ihanan paljon vaihtoehtoja. Oletteko ajatelleet? Voi keittää teetä ja mennä sohvalle mököttämään viltin alle tai sitten voi teen juomisen jälkeen vetästä treenivaatteet niskaan ja lähteä ulos nauttimaan hapekkaasta ilmasta. Halusin tietää kuinka ihanaa on hengittää "meri-ilmastoisen" Turun vesisadehappea lenkkeillessä joten oma valintani oli ulkoilu. Ei paljon ollut vastaantulevaa liikennettä tai ketään muitakaan ihmisiä lenkkipoluilla. Aika harvinaista tässä kaupungissa, jossa tuntuu aina olevan joku lenkillä johonkin suuntaan oli kellonaika mikä vaan.


Lenkiltä suoraan siman pullotukseen, kun muistin napata kaupasta ne rusinatkin tosiaan mukaani.


IMG_0953-1

Olen tällä viikolla joutunut aikaistamaan normaalirytmiäni tunnilla. On pitänyt olla töissä 7:00 eli herätä viimeistään ennen kuutta. Tästä johtuen minun täytyy olla sängyssä viimeistään yhdeksältä illalla. Eilen en ollut ja sen kyllä aamulla huomasi. En ymmärrä miten voi olla niin ylitsepääsemättömän vaikeaa nousta sängystä kuudelta tai vähän ennen? Miten ihmeessä? Kun noin muuten on ihan mukavaa olla töissä aikasin, koska voi juoda enemmän kahvia ja lähteä päivällä aikasemmin kotiin. Sitten ehtii käydä kaupassa, lenkkeillä ja järjestellä juttuja aiemmin illalla. Kumma juttu.


Noh, enää huomenna yksi kiireinen työpäivä, jonka jälkeen pääsee kotiin juomaan simaa.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti