torstai 2. heinäkuuta 2015

Ui-Mari

Uimishistoriani:


Lapsena kasvoin Lappajärven rannoilla. Lakaniemi, Hietoja, Lypsinmaa. Pyhä kolminaisuus. Jokainen uimaranta Vimpelissä oli täydellisiä kesähellepolskutteluihin, koska hiekkapohja sekä matalaa pitkälle. Matalien rantojen ansiosta veteen myös uskalsi mennä, koska Lappajärven kokoinen lätäkkö nyt ei vaan lämpene aivan hetkessä. Muistaakseni sellaisia helteitä kuitenkin oli joka kesä, että veteen oli päästävä. Muutenkin uiminen oli yksinkertaisesti ihan parasta puuhaa. Nam!


Opiskelemaan siirryin Seinäjoelle, jossa kärsin kuivuudesta. 10-11 vuotta ilman sitä tunnetta "jes täähän on kivaa, voisinko asua vedessä". Okei, tulihan sitä pari kertaa käytyä ihan uimahallissa, mutta jotenkin se ei vaan koskaan jäänyt tavaksi. Yhtenä kesänä kävin uimassa Kyrkkärillä ja Hirvijärvessä, mutta ei tekojärvi vaan sytytä samalla tavalla kuin oikea järvi.


Nyt täällä Turussa portit uima-altaisiin tuntuvat aukenevan aivan eri tavalla. Osaksi varmaan uutuudenviehätyksen takia, mutta osaksi kyllä ihan aidostikin ja elokuussa viimeistään aion kastautua mereen, jonka pohja ei ole aivan Lappajärven tasoa, mutta ei myöskään yhtä kakkaa kuin liejuinen Hirvijärvi. Merivesi on myös aivan eri väristä kuin oikean järven tai tekojärven vesi.


Meriveden lämpenemistä odotellessa aion nyt aloittaa varovaisen uintiurani Samppalinnan maauimalassa. Minusta tulee uiiiiiiiMARI!


20150701-P7010192

Kävin tänään blogikollegani Duussin kanssa kauhomassa allasvettä 400 metrin edestä. Ihanaa, kun yksi sivu on sen 50 metriä, niin pysyy laskuissa mukana ja vielä ihanempaa: ulkoilma! Haluan tietää miltä tuntuu uida taivasalla vesisateessa! Aurinkokelillä se ainakin oli kivaa, mitä nyt lihaksista meinasi loppua veto ja vähän hengästyttikin, mutta kaippa se lasketaan jonkinlaiseksi urheiluksi.


Ps. hermoilin etukäteen aika paljon uimavaatteistani, mutta onneksi Ginan setti pelasti. Just hyvät bikinit, jes!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti