sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Valokuvauksellinen sunnuntai

* sisältää mainoslinkkejä



Kun nyt pääsin photarin makuun, laitoin bannerinkin uusiksi. Olisin halunnut taiteilla vähän enemmän, mutta päädyin tuollaiseen yksinkertaiseen lopulta kuitenkin.

Tää päivä on pyörinyt valokuvauksen ympärillä vähän enemmänkin, sillä heti aamusta piti etsiä hieman jalkapallokuvia. Lisäksi kävin Marian luona tutkimassa Nikonia ja sen ominaisuuksia.

kukat

kahvi

nikon

rico

rico1

asu
takki - Only
paita - Gina Tricot
farkut - Cubus
laukku - Friis & Company
kengät - Adidas



Maria nappas musta asukuvat ja mää tietty Mariasta samalla, kun käytiin kävelyttämässä Ricoa ja minä palasin takaisin kotiin.

Failasin ne mun viikon parhaat blogipostaukset tänään. Mun piti aamun jalkapallokuvien etsinnässä sulkea koko selain ja kadotin samalla tietysti kaikki välilehdet. Olin kyllä etukäteen jo surrut sitä, kun en ollut saanut kaikilta päiviltä talteen postauksia. Ehkäpä väliviikko sallitaan. Koitan ensi viikolla saada postauksia korvan taakse paremmin.

Ensi viikolla yritän ehtiä taas vähän urheilemaankin. Nyt tulee vasta viideltä hämärä, joten ehkä niitä juoksuhommiakin voisi vähitellen yrittää viritellä.

Ps. sain tänään ison annoksen Matt Bomeria, mutta voi luoja mikä kamala harmaahapsinen parta hänellä oli neljännen kauden ekoissa jaksoissa. Yäk! Merirosvosänki hyvä, harmaa parta ei.

lauantai 30. tammikuuta 2016

Kokouspäivän asu

* postaus sisältää mainoslinkkejä



Jäin niin pahasti koukkuun tuohon eiliseen photarioivallukseen, että odotin Tampereelta kotiuduttuessa eniten asukuvien käsittelyä. Toisikseniten odotin lakupussia. En ymmärrä mikä on, mutta ihan hillitön lakuhimo tällä viikolla. En kyllä vielä käynyt käsiksi lakuihin, mutta saa nähdä sitten, kun syvennyn lukemaan yhtä kirjaa tai katsomaan viimeiset Mustamaalatut. Näin viikonloppuisin ei ehdi kuolaamaan Matt Bomeria, kun sarjankatsomiskaverillani on muita aktiviteettejä kuten CS:GO.

Tämän päivän Tampereen keikassa oli kyse työelämään liittyvistä asioista, sillä meillä oli liiton osaston toimikunnan kokous sekä vuosikokous ja vielä sen jälkeen uuden toimikunnan järjestäytymiskokous. Syötiin Hotelli Ilveksessä ja täytyy sanoa, että söin varmaan elämäni parhaimman lohiannoksen. Yksinkertaisesti ihan järjettömän hyvää ruokaa. Että terkkuja vaan kokille, kuka ikinä lienetkin.

Tällä kertaa aloitin mielessäni asun rakentamisen kengistä ja laukusta. Kengät olettekin jo nähneet aiemmissa asukuvissa, mutta laukku on jäänyt esittelemättä. En ole jotenkin malttanut. Se on mun aarre. Ensimmäinen mun vähän parempi laukku. Tarkoituksella oikeaa nahkaa ja värikin joku muu kuin perinteinen musta tai ruskea. Uskon, etten tule kyllästymään siniseen sävyvalintaan kovin nopeasti, koska sinisen eri sävyt ovat kaikki lemppareitani. Niillä jokaisella on oma aikakautensa ja tulevat muotiin omassa mielessäni tasaisin väliajoin.

Tilasin laukun Zalandolta alesta. Tuota mun laukun sävyä cornflower ei enää ole saatavilla, mutta toinen sinisen sävy sky löytyy kyllä.

Koska kengät olivat inkkarikengät, tarvitsin asun yläosaksi jonkun ruskeaan sävyyn sopivan puseron. Yläosa aiheutti päänvaivaa, mutta päädyin lopulta Mangon puseroon ja sattumalta tuossa paidassa sattui olemaan vielä samaa sinisen sävyä kuin laukussani. Kaikki siis sopivat keskenään just hyvin ja tykkäsin asusta kovin!

kokous

kokous2paita - Mango
laukku - Michael Kors
hame - Zara
kengät - Mango



kokous3

kokous4

Näyttääkö hyvältä myös teidän värisilmässä?

Nyt taidan heittäytyä sohvalle X-asentoon ja aukaisen nenäni eteen Girl Onlinen, jonka löysin kaupasta tässä joskus. Vihdoinkin löysin jotain kiinnostavaa hömppää luettavaksi, vaikka kirja taitaakin jälleen olla jostain nuorten osastolta. Hauskaa lauantai-illan jatkoa sinne teille!

perjantai 29. tammikuuta 2016

Back to Photoshop

Pienistä asioista tulee iso puro - niin hyvässä kuin pahassakin. Tällä kertaa sellainen pieni asia kuin valkotasapaino sai elämäni ihan raiteiltaan. Latasin koneelle photarin, kaivoin vanhan lunttivihon esiin ja yritin tehdä heikuroita. Heikurat tarkoittaa siis vinjetointia. Jouduin lopulta laittaa viestiä henkilölle, jonka opissa olin 2 vuotta sitten ja nyt osaan taas tehdä heikurat photarilla. Oi tätä onnea. Nämä kuvat ovat niimpal parempia kuin mitkään viimeaikaisista!

johto

Tänään piti imuroida. On käsittämätöntä kuinka vaikea toimenpide tämän ikäiselle ihmiselle on sellainen asia kuin imurointi. Suoritin sen kuitenkin eikä siihen nyt kyllä mitenkään kovin kauaa mennyt, vaikka kämpässä onkin neliöitä.

peli

Illan CS:GO.

Miehen pelatessa minä mylläsin vaatehuonetta ja etsin vaatteita huomiselle. Olen menossa Tampereella käymään.

vaatteet

fazer

Ostin eilen Fazerin uutuussuklaita, osa miehelle, osa mulle.

selfie

Tukka miten sattuu ja naama kiiltää, mutta niin varmaan olis monella muullakin imuroimisen jälkeen.

Nämä ostin tänään Ginasta:

toldyouso

Katsokaa nyt miten mustaa tuossa kuvassa on musta! Ei enää vihreää mustaa! Told you so!

kynslakka

Kynnet odottavat edelleen lakkaamista.

whitecollar

Siinä mun tän hetken pahin addiktio. White Collar, jossa Matt Bomer näyttelee rikollista, jonka FBI-agentti värvää apulaisekseen.. Aivan loistava sarja! Löytyy Netflixistä :)

On ihanaa saada elämäänsä värit takaisin oikean värisinä. Ai että <3 Nyt jotain iltapalaa, jotta jaksan nukkua. Huomenna täytyy jaksaa olla sosiaalinen.

torstai 28. tammikuuta 2016

Liikuntaa tällä viikolla: 0 tuntia

Tämä viikko vaatii turhautumispostauksen osa 2. Mietin vieläkin tuota eilistä ja sitä, etten ymmärrä miksi turhaudun, kun mun taidot ei ole samat kuin jonkun toisen. Mulla on omat osaamisalueeni ja muilla sitten jotkut muut, kuten sisustaminen ja aikakauslehtitasoiset inspiraatiokuvat. Sitä paitsi, voisinhan vaan pitää pääni kiinni aiheesta ja opetella ottamaan niitä kuvia. Ei ne itsestään sinne kameraan tuu, vaan kyllä sitä pitää lähteä ulos pyydystämään vastavaloa tai käyttää viikonloput luonnonvalossa hienojen asetelmien kuvaamiseen.

Noh, tämän päivän turhautumisaiheena on liikunta ja sen puute. Minulla on ainakin 3 tekosyytä miksi tämän viikon liikunnat ovat menneet ihan plörinäksi. Alkuviikostahan olin toisen ihmisen armoilla töihin kulkemisessa (vaikka bussejakin olisi voinut käyttää) ja unirytmiäni piti aikaistaa reilulla tunnilla. Mitä luulette liikkuvan ihmisen päässä, joka herää 5:30? No päiväunet, makaaminen, kahvisanko, rasva.. Eli siis ihan kaikki muu paitsi ulos liukastelemaan lähteminen. Älkääkä viitsikö edes puhua jostain kotijumpasta, onko se jotain syötävää?

Tuossa kappaleessa oli siis ainakin 2 tekosyytä alkuviikon saamattomuudelle. Noh! Tämä päivä! En osannut ottaa salikamoja mukaan töihin, koska jotenkin ei nyt vaan huvittanut, kun alkuviikko jäi välistä. Ajattelin pyhästi meneväni lenkille, mikä nyt vesittyi viimeistään siinä vaiheessa, kun tupakkakauppakierroksen (en tupakoi!) jälkeen päätin käydä ruokakaupassa.

Ei se nyt varmaan maailmanloppu ole, jos yksi viikko on vähän tällainen lusmuviikko. Se sen sijaan oli maailmanloppu, kun mahani alkoi paisua ja muistuttamaan sitä vuodentakaista kummallisesti käyttäytyvää ruumiinosaa. Sille pistin stopin eilen, kun jätin meidän pastasörsselit välistä ja panostin kuituun. Miehen tekemä pastamömmö on niin hyvää, että varmaan olen taas niellyt kaiken kokonaisena purematta yhtään.

Kevyempi syöminen toi täksi päiväksi paljon ryhdikkäämmän olon (voi olla, että se johtui myös korkkareista) ja nyt taas ymmärrän olla syömättä liikaa. Vaikka liikunnalla saakin erityisen hyvän olon, tykkään melkein enemmän hyvin syömisen tuomasta "nyt olen oikealla tiellä" -olosta. Kun syö sopivan kevyesti, laihis voi jatkua rauhassa, vaikka liikunta jäisikin välistä. Hyvä näin!

Lisäksi tykkäsin tänään jotenkin mun väreistä. En tiedä mistä se johtuu, olenko muka osannut meikata niin oikeilla väreillä vai oliko se seinäjokinen optikkoliikkeen muija muka oikeassa siitä, että mulle sopisi violetti. Ei jee! (Tossa mun Lindexin paidassa on siis tummaa violettia vihreän lisäksi..)

IMG_7026

IMG_7061

Vähän mua jäi kuitenkin vielä vaivaamaan toi sali kokonaisuudessaan. Törmäsin eilen taas illalla ajatukseen "en minä halua isoja hauviksia, en minä tarvitse niitä". Tekee mieli ennemmin nyt nostaa aerobisen liikunnan kertoja viikossa ja alkaa valmistautua tulevaan juoksukauteen. Itseni tuntien mun kannattaisi kuitenkin mennä suorittamaan ne aerobiset sinne salille, koska tällaiset sade- ja liukkauskelit nyt vaan ei hirveästi houkuttele.

IMG_7115

Sitä luulee löytäneensä tasapainon elämään, mutta yhtäkkiä haluaakin romuttaa kaiken ja aloittaa alusta eri tavalla. Virkistävää, vaikkakin alkureaktio onkin turhautuminen.

Kiitos, kun kuuntelitte ♥ (Pahoittelen myös kuvien väriongelmia, en vain kertakaikkiaan saa valkotasapainoa menemään oikein. Jos kuva ei ole liian punainen, niin hiukseni ovat ihan kummallisen väriset.. Voi myös olla, että olen liian kriittinen tässä asiassa. Jos hermot menee lopullisesti, ehkä otan kaikista kuvista värit kokonaan pois. Siinäpähän ovat sitten!)

Nyt tilanne vaatii ruutuun ylikuuman Matt Bomerin sarjassa White Collar ja kasilta tvof..

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Sisustuksellinen ihme pesuhuoneessa

* postaus sisältää mainoslinkkejä



Tänään aiheena sisustaminen (ja bloggaaminen). Mä nimittäin tajusin toissapäivänä instan selaamisen seurauksena, että mä en taida olla se ihminen, joka haluaa asettaa liljoja vaasiin valkoisen hyllyn päälle valkoisten taulujen ja muiden viereen. Näin nimittäin sellaisen kuvan erään bloggaajan instatilillä ja ajattelin kui hienon näkönen, mutta jotenkin silti liian siisti. Kuten kaikki kuvat niissä eniten muoti- tai sisustuslehtiä muistuttavissa blogeissa on. Tiedättehän. Kun aurinko paistaa just hyvin hiusten takaa asukuvissa tai just ajetut sääripalat loikoilee lampaantaljan päällä. Kävin tänään Ikeassa, mutta en ostanut lampaantaljaa. Koska mikä sen funktio on? Näyttää hyvältä?

Selkeesti aletaan taas olla lähellä jonkunlaista ähkyä ja varmaan sitten parin kuukauden päästä otan itsekin kuvia lampaantalja taustalla. Okei, en oikeasti ota. Koska mä en osaa. Mä osaan valokuvata jalkapalloa ja eläviä lampaita, mutta en osaa ottaa ylityylikkäitä pinterestkuvia. En ainakaan tässä arjessa. Olisi varmaan eri asia, jos tekisin tätä päivätyökseni ja saisin oikeasti luonnonvalon aikaan miettiä lampaantaljan paikkaa. Oikeasti tämäkin on varmaan tekosyy. Mulla ei vaan ole sisustuksellisesti täydellistä visuaalista silmää. Mulla on vaan jalkapallosilmä. Antakaa mulle futispallo, kyllä mä sen osaan sijottaa mihin vaan kuvaan inspiroivasti.

Joka tapauksessa - tulin siis tulokseen, että mä en osaa sisustaa ja mä en edes tykkää sisustaa. Mä tykkään siitä, että asiat on näppärästi saatavilla ja oman sotkuisen luonteeni tuntien - asioille täytyy olla oma paikka. Mun kodissa kaiken ei myöskään tarvitse olla valkoista, vaikka tykkäänkin ajatuksesta valon lapsena. (En tarkoita, että sisustuksellinen älykkyys poissulkisi sen, etteikö asioilla olisi oma paikka..)

Mulla on eräs entinen koulukaveri, jolle on siunaantunut kyky sisustaa. Niin hyvin, että hänen kuuluisi blogata. Olen joskus sitä hänelle ehdottanut, mutta toistaiseksi hänen taideteoksiaan voi seurata vain instassa (@ruutemilia). Ruutin kuvia kun katsoo, mietin aina miten hän voi osata. Kuinka hän osaa valita just ne oikeat kauniit tavarat oikeaan kulmaan oikeaan kohtaan. Hän osaa sijoittaa tavarat niin, että ei tarvitse olla valokuvaaja osatakseen ottaa hienoa kuvaa taideteoksesta, joka on jo syntyessään taidetta.

Minulla taas on valokuvaajan aivot ja minä kierrän tavarakasoja niin kauan, että löydän oikean kulman ottaa kuvan, josta voi tehdä taideteoksen. Minä rakastan jalkapallokentän vieressä nurmikolla lojuvia nappis- ja säärisuojakasoja, koska ne ovat totuus. Paidat, jotka roikkuvat penkin kulmasta melkein tippuen maahan, ovat myös totuus. Sen hetken totuus, jonka voi ikuistaa. Jos joskus ajelisin säärikarvat, laittaisin sääripalojen alle lampaantaljan ja virittäisin kameran ottamaan kuvan koko komeudesta ylhäältä päin, se ei olisi totuus. Koska en minä vain prkl vieköön tee niin. Ei mun arki ole sellaista.

Silti blogien lukijat etsivät blogeista sellaista inspiraatiota? Vaikka toisaalta lukijat haluavat samaistua? En ymmärrä tätä touhua :D Ollako vai eikö olla?

Välillä päätän ottaa hienoja tekaistuja kuvia ja sitten blogata, mutta kun kaikissa sisällä otetuissa kuvissa on valkotasapaino päin persettä, en vain jaksa edes yrittää mitään teeskentelyä. Niinpä vaihdoin tänään kittilinssin takaisin, järkkäsin parhaimmalla sisustustaidollani pesuhuoneeseen mun upouuden meikkitelineen paikoilleen ja otin kuvia. Just niin kuin nuo asiat ovat. Mun uusi meikkiteline olisi voinut olla yksivärinen, mutta tähän on tyytyminen. Ikea 7,99 euroa.

IMG_6939

IMG_6940The Body Shopin sademetsäshampoo tällä hetkellä käytössä, hoitoaineena Madaraa. Nurkassa häpeämässä pönöttää LivBoxin mukana tullut Maria Nilan tehohoito, joka tuoksuu syötävältä.



IMG_6963Päivittäin käytössä The Body Shopin silmänympärysaine sekä blogin kautta saadut Laveran kosteusvoide ja silmämeikinpuhdistusaine.



IMG_6983Kerkesin ostaa Mossan aivan järjettömän ihanan yövoiteen ennen kuin ehdin lukea muutamasta blogista Mossa-arvosteluita. Arvasin ekan käyttökerran jälkeen, että näistä muuten tullaan vielä lukemaan varmasti. Ja kyllä, voin kertoa, että ainakin tää yövoide on just niin hyvä kuin voi kuvitella. Paras.



IMG_6988

IMG_6999

Mun oli pakko hankkia tuollainen sisustusratkaisu meikeille, kun en halunnut niiden olevan lavuaarin reunalla miten sattuu. Putoavat pian maahan ja sitten tulee itku, kun puuterit ja luomivärit hajoaa.

Tiedän, että kosmetiikkaa ei olisi fiksua säilyttää pesuhuoneessa, mutta parempaakaan meikkauspaikkaa mulla ei kiireisiin aamuihin ole. Ostin kyllä Ikeasta myös meikkaamiseen soveltuvan peilin, joten voi olla, että siirryn kevään tullen meikkeineni keittiöön.

Enivei, kiitos, kun sain avautua. Älkää kuitenkaan ymmärtäkö väärin tätä kaikkea. Itsekin fanitan blogeja, joissa on kauniita kuvia ja haluaisin osata sijottaa juttuja kuviin yhtä hienosti. Mä en vaan osaa lavastaa. Sitä täytyisi harjoitella tosissaan. Mulla toimii kaikista parhaiten se, että joku toinen asettelee ja sotkee ja sitten mä vaan pyyhällän paikalle ottamaan kuvat. Mun täytyy vielä treenata tätä bloggaamista ja blogi-identiteetin hiomista. Olisinko vaan niin kuin oon vai osaisinko ottaa inspiraatiokuvia? Miksi en ole luonnostaan kävelevä inspiraatiokuvien ottaja? Miksi päässäni ei naksahda sisustuksellisesti?

Luulen, että jokainen bloggaaja käy läpi tällaisia kriisejä jossain vaiheessa, mutta he eivät vain ole kirjoittaneet siitä. Ehkä mun pitää miettiä mistä mä ite inspiroituisin omassa blogissani. En tule tänne pakoon todellisuutta vaan muuntamaan todellisuuden tekstimuotoon. Ehkä motiivini ovat erit kuin joillakin muilla. En lue toisten blogeja siksi, että pakenisin omaa arkea tai mitään muutakaan. Luen niitä siksi, että olen utelias :D

Okei, nyt lopetan, etten paljasta enää yhtään enempää :D

:D :D :D

Ps. luovuus on parhautta <3

tiistai 26. tammikuuta 2016

Tän hetken meikkisuosikit

Kuvasin videon! Jee! En leikannut sitä yhtään! Se oli tuollainen syntyessään! Vähän niin kuin mä.

[youtube https://www.youtube.com/watch?v=0JXof5h4XzI]

Muokkasin sen sävyä kyllä vähän. 24 mm/2.8 on loistava blogiobjektiivi, mutta välillä hermostuttaa tietyt asiat siinä (en osaa kuvata sillä ite itteäni). Onneksi valon määrä lisääntyy päivä päivältä ja voin pian vaihtaa kittilinssin. Se ainakin piirtää tarkasti.

Tykkäättekö videoista blogeissa? Katotetteko youtubesta erikseen vlogeja?

maanantai 25. tammikuuta 2016

Aikainen herätys

Heräsin tänään 5:30. Se oli aika hauskaa, vaikkakin väsyttävää. Nousin sängystä siltä istumalta ilman mitään torkutteluja ja suoritin aamutoimet kuin robotti, koska aikataulu oli tiukka. Olin katsonut vaatteet valmiiksi onneksi jo edellisenä iltana.

Kotiin tulin takaisin kolmen maissa ja olen siitä lähtien kieriskellyt sohvalla läppärin, kirjan ja puhelimen kanssa sekä hoitanut satunnaisia kotityön tapaisia askareita, koska ainakin oli aikaa. Olen ollut äärimmäisen rentoutunut, koska oli vain aikaa rötköttää. Jotenkin hassu fiilis heti näin maanantaina.

Väsyttää kyllä, sitä ei voi kieltää, mutta sekin on oikeastaan tässä vaiheessa iltaa vain ihanaa, koska mikään ei estä menemästä nukkumaan todella ajoissa. Veikkaan mulla olevan zetat mielessä jo ysiltä!

IMG_6887huivi - Gina Tricot
takki - Only
paita - Gina Tricot
laukku - Friis & Company
farkut - H&M



Tavallaan haluaisin tällaisen päivärytmin olevan mun rytmi ihan vakiona, mutta olen niin aamu-uninen, että mun mukavuudenhalu menee edelle. Se on tosi harmi, koska koen olevani eniten liekeissä just aamuisin ja jos saisin valita, siivoaisinkin aina mieluiten aamuisin. Silti - toisaalta kolmeksi kotiin toimii hyvin myös sekin. Sillä tavalla tuntuu kuin vuorokaudessa olisi enemmän tunteja kuin yleensä.

Huomisesta tuleekin vähän pitempi päivä luultavasti. Herätys on jälleen 5:30, mutta toivon saavani auton takaisin, mikä tarkoittaa pientä haahuiluretkeä Ikeaan ja mikä taas tarkoittaa sitä, etten todellakaan tule olemaan ajoissa takaisin kotona. Jos Ikea-reissuni toteutuu, kerron heti huomenna mitä sieltä tarvitsin! Pysykää siis kuulolla. Nyt toivotan teille loistavaa rötköiltaa! Itsekin aion sellaisen viettää :)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Edellisten kausien muutama futiskuva

Kuten eilen sanoin - tänään luvassa vanhoja futiskuvia. Tää on kyllä nyt vähän sellainen postaus, etten ole varma kehtaanko julkaista tätä :D Kohta näette miksi!

Pari sanaa ensin valokuvaamisesta. Tai minun kohdallani enemmänkin urheilukuvaamisesta, jalkapallosta.

Sehän oli täysin sattuma, että minusta tuli futiskuvaaja. Ei niinkään oikeassa paikassa oikeaan aikaan kameran kanssa - vaan joka paikassa kameran kanssa joka aikaan. Niinpä minua kerran kysyttiin futismatsiin kuvaamaan, kun vakkarikuvaaja oli estynyt. Se oli menoa sen jälkeen. Sen lisäksi, että ihmiset ovat olleet innoissaan kuvistani, olen minä itse ollut innoissani jalkapallon kuvaamisesta eikä innostus ota laantuakseen.

Kuten syksyllä blogiani lukeneet tietävätkin, kävin kokeilemassa kuvaamista myös jääkiekkokaukalon laidalla, mutta se ajatus on nyt hieman jäänyt. Ensinnäkin siellä on kylmä, toisekseen en osaa sääntöjä ja kolmanneksi ne miehet luistimilla ovat niin pirun nopeita etten vain pysy perässä. Lisäksi pelkään saavani kiekosta päähän. Futispallo on pari kertaa meinannut osua, mutta se ei pelota yhtä paljon. Jatkoaika.com on aika kiinnostava konsepti kuvaamista ajatellen, mutta minusta ei ikinä olisi kirjoittamaan kuvatekstejä. Oli toimivampaa, kun yhdellä keikalla otin kuvat ja Jaska kirjoitti tekstit. Futiksesta sen sijaan tykkään kirjoittaa omalla tavallani. Joukkueurheilussa itse kentällä juoksevien miesten tai naisten lisäksi minua kiinnostaa koko tapahtuma kokonaisuudessaan, yleisö, tunnelma ja joukkueen valmennus. Hyvät valmentajat ovat esimerkkejä hyvästä esimiestyötä ja se jos mikä minua kiinnostaa.

Mun vanhojen kuvien kaivelu jäi totaalisesti kesken, kun tajusin kuinka paljon mun täytyy ensin putsata kovalevyä, jotta voin kuljettaa kuvia edestakaisin ulkoiselta kovolta takaisin koneelle jne, joten kokosin tähän postaukseen kuvia tilanteista, joissa itse hymyilen ilkikurisesti kameran takana ja mietin kuinka luultavasti naislukijani arvostavat näitä.. ;D (Silti tämä ehkä vähän arveluttaa tällaisena tasa-arvon aikana, mutta..)

Olkaa hyvät, futiskuvausurani parhaat vatsapalat:

IMG_2973-71

IMG_9148

IMG_3258-21

IMG_0197

IMG_0353

Viime vuoden saldo jäi hieman vähäiseksi:

IMG_0620

IMG_1592

IMG_6813

Toivon tältä vuodelta enemmän aurinkoisia kesäpäiviä otteluiden kuvaamiseen ja tietysti laadukkaampia kuvia, etenkin sisällöltään ;D

Jotta kukaan ei pahoittaisi mieltään tästä kokoelmasta, tässä meikäläisen masu vuodelta 2013:

Untitled-1

Loppuun vielä viikon parhaat blogipostaukset:

Maanantai - Janni Delérin hevoset ja lumet

Tiistai - Alexan sutivideo

Keskiviikko - Jennan tarina hiljaisesta opiskelijasta opettajaksi

Torstai - Saran postaus bloggaajan työviikosta

Perjantai - Ilopilleri-blogissa ihmisten auroista postaus

..eiliseltä ja tältä päivältä en ole jättänyt välilehtiin mitään.

Onko lukijoissa ketään kuka odottaa jo alkavaa futis- ja/tai pesiskautta?

lauantai 23. tammikuuta 2016

How much is the sorsa

Iltaa ihmiset. Katoitteko tekin Haluatko miljonääriksi? Näin sen vaan puolivälistä, kun oltiin boyfriendin kanssa viettämässä laatuaikaa kaupungilla ensin syömässä ja sitten leffassa. Nyt hoen vaan "may the force be with you" huonolla englannillani suomalaisittain ääntäen. Eh. Jouduin pitkästä aikaa tällä viikolla käyttämään englantia ihan tositoimissa, kun töissä eräs miekkonen täytyi opastaa oikealle ovelle. Olisikohan arvostanut, jos olisin silloinkin vaan hokenut tuota tähtien sodan lausahdusta?

Vaikken hirveästi ole tänään saanut kotona aikaiseksi, on päivä silti ollut hieno! Olen viettänyt laatuaikaa muidenkin kuin poikaystäväni kanssa, sillä heti aamusta tuli kutsu kävelylle. Oli vartti aikaa säätää lenkkivaatteet päälle, pakata kamera mukaan ja lähteä ulos. Olin hidas ja Duussi ehti kaikesta huolimatta meidän alaovelle.

IMG_6778

IMG_6782

Ginan fleecehousut toimi parin asteen pakkasessa just hyvin, kuten myös hiihtotakki. Näillä vermeillä olisi voinut vaikka juosta, mutta tähän treeniviikkoon kävelylompsottelu toimi paljon paremmin. Ja toisaalta; minua pitempien ja urheilullisempien ihmisten kanssa kävely ei koskaan ole lompsottelua. Onneksi olen treenannut, joten pysyin aika vaivatta Duussin tahdissa. On tämäkin elämä; lyhyet ihmiset joutuvat treenaamaan, jotta pysyvät pidempien matkassa? :D

IMG_6787

IMG_6788

IMG_6806

IMG_6810

Kiivettiin Kakolan pihaan ja kierrettiin sen takaa alas. Olikin hyvä päästä näkemään koko Kakolan alue paikallisen tietäjän kanssa, jotta voi sitten joskus käydä ihan itsekseen juoksentelemassa noilla seuduilla. Mua houkuttelee ajatus kaikista portaista, joita pitkin pääsee ylös ja Kakolan kirkon sivustalta alas.

IMG_6816

IMG_6829

Sekin päivä tuli, kun mun blogissa on kuva vankimielisairaalasta (yllä). Jotenkin nyt on alkanut tuo Kakolan historia kiinnostamaan, vaikka en mä tiedä onko siinä mitään erikoista sinänsä. Alunperin kyse oli työ- ja ojennuslaitoksesta ennen kuin siitä sitten lopulta tuli vankila.

IMG_6835

Sää oli tänään suosiollinen. Aurinko jo lämmitti kovasti naamaa. Suosittelen käyttämään suojakertoimia jo! Itsehän tietysti unohdin kiireessä koko asian. Viimestään ensi kuussa on pakko myös muistaa hankkia tälle vuodelle karoteenitabut.

Äh, nyt on pakko mennä käynnistämään pöytäkone ja möyhimään ulkoiselta kovolta vanhoja futiskuvia. Jos olen kovin tuottelias, voi olla, että huomenna blogin valtaavat kuvat edellisiltä kausilta.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Vähän erilainen perjantai

* postaus sisältää mainoslinkin



Joskus tulee se perjantai, kun tekee mieli pukea päälle jotain erilaista verrattuna edellisiin päiviin. Ei aina niitä samoja farkkuja ja jotain neuletta, mikä kaapista sattuu löytymään. Samalla tekisi mieli myös kovasti laittaa uudet alelöytönilkkurit, joissa saattaa olla hieman liian liukas pohja sellaisenaan Suomen lumisiin olosuhteisiin, mutta halu voittaa järjen. Siinä sukkahousut jalassa kekkuloidessa käy myös mielessä koko asun todellinen järkevyys, kun ulkona on kuitenkin vielä ihan rapsakat pakkaslukemat jne. Aika äkkiä sen ajatuksen kuitenkin pyyhkäisee mielestään ja lähtee tyylikkäänä ulos, koska teki vain mieli tehdä niin.

Viimeistään ennen kymmentä aamulla löytää itsensä kiroamasta mielessään kuinka idioottimaista oli just tänään pukea sukkahousut ja liukaspohjaiset korkonilkkurit. Just tänään, kun joutuu suhaamaan toimiston oven ja parkkiksen väliä pari ylimääräistä kertaa.

Tämä oli mun päivä tänään.

Aamun kova pakkanen yllätti ranskattaren. Heti kotipihassa se ilmoitti akussa olevan liian vähän virtaa. Meitsi vanha autonainen siinä sitten ajatteli, että nyt on kaksi vaihtoehtoa. Joko jätän auton pihaan ja siitä todella on sen jälkeen akku loppu tai sitten lähden ajaamaan ja toivon akun latautuvan. Valitsin jälkimmäisen. Pääsin töihin asti, mutta miehiä konsultoimalla päädyin ratkaisuun käydä ulkoiluttamassa autoa vielä lounaan jälkeen, jotta se varmasti lähtee käyntiin illalla. Tässä kohtaa jo kirosin asuvalintojani, mutta ei auttanut itkut markkinoilla.

Auto käynnistyi helposti ja lähdin ajelemaan. Siinä aika pian taas tuli akun kuva näyttöön, joten päätin ajaa koko auton suoraan Raisioon huoltoon. Huollossa epäilivät alunperin laturia, mutta vaihtoivat kuitenkin akun. Loppujen lopuksi siitä laturistakin löytyi vikaa, mikä tarkoitti sitä, että pösö jäi sinne ja meitsin piti keksiä joku kyyti takaisin töihin. Ajatus Ikean pihaan kipsuttamisesta niillä liukkailla kengillä ei oikein houkuttanut (sieltä olisi varmaan löytänyt bussipysäkin jostain), joten käytin vähän suhteita ja puolen tunnin sisällä kyydin tilaamisesta sainkin kivuta kuorma-auton kyytiin. Se oli hauskaa! Sieltä ylhäältä liikenne näyttää erilaiselta.

Lopulta sain vielä töistä kotiin kyydin. Päänsärkyä on ollut havaittavissa. Istun täällä kaulahuivi kaulassa ja villasukat jalassa. Voi olla, että sain jossain välissä hieman kylmää..

IMG_6750

IMG_6754takki - Vero Moda
laukku - Asos
hame - Zara
kengät - Mango



Noh, tykkäsin hameasustani silti, vaikkei se käytännöllisin mahdollinen tähän päivään kyllä ollut. Ensi kerralla hame sitten, kun säät todella sallii ja autoon ei tarvitse vaihtaa kaikkia osia..

Näillä mennään tänään, toivottavasti teillä on ollut ihan vaan normaali tai muuten vaan hyvä perjantai! :)

torstai 21. tammikuuta 2016

Sinistä ja harmaata

* postaus sisältää mainoslinkkejä



Pukeutumisessa on hauskaa se, kun eri vuodenaikoina tekee mieli eri värejä. Vuosi sitten olin aivan innoissani persikan sävystä, kun taas syksyllä ruosteinen oranssi oli mahtava juttu. Olen ollut joskus pitkiä aikoja ostamatta yhtäkään kynsilakkaa, koska ei vain tehnyt mieli mitään väriä. Nykyään kyllä useimmiten tekee ja se tosiaan vaihtelee vähän väliä.



Joulun jälkeen nettikauppojen aleja selaillessa keksin haluavani sinisenharmaan laukun. Vähän kuin vaaleansinisen, mutta kuitenkin epäsinisen. Löysinkin yhden aika kivan. Siitä se koko asukokonaisuus sitten alkoi rakentua. Seuraavaksi halusin harmaansinisen kynsilakan. Hiplailin Essieitä kaikissa kaupoissa, joissa vastaan tuli, mutta lopulta tein eilen sellaisen kiukkuostospäätöksen ja ostin Länsikeskuksen Tokmannilta essencen yhden lakan hoitamaan tätä harmaansinisen kynsilakan virkaa.



Tänään päätin sinisen laukun ja kynsien tarvitsevan muuhun asuun ehdottomasti harmaan yläosan. Tässä iltani ratoksi kokosinkin vaihteeksi kollaasin, jossa harmaa ja sininen elävät ihanassa harmoniassa keskenään. Toivottavasti tekin inspiroidutte tästä! :)



Hiljattain päivitetty6



1. Deporah Lippman sävyssä Blue Orchid 2. Vilan uutuuspaita rennompaan tyyliin



3. Tommy Hilfingerin neule 4. Mangon neule 5. Furlan olkalaukku 6. Tamariksen bootsit



7. Levikset 8. Uslu Airlines sävyssä Okinawa Dove Blue 9. Tamariksen nilkkurit



Iskeekö teihin mikään näistä tai ylipäätään nämä värit? Erikseen tai keskenään? Mikä väri teitä himottaa just nyt?

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Päivän hiihtoasu

Käytiin taas hiihtämässä Lapin emännän kanssa. Nyt makoilen sohvalla leveästi peiton alla ja haaveilen isosta määrästä hiilareita. En ole nälissäni, kuhan muuten vaan tekisi mieli syödä hiilareita iso kasa. Luulen, että tähän rentoutumisen olotilaan assosioituu päässäni huoneenlämpöinen ihanan pehmeä suklaa.

Hiihtämisen jälkeen on kyllä uskomattoman hieno olo. Jos juoksulenkin jälkeen tykkää olostaan, niin hiihtämisestä saa vielä paremman meiningin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.

Untitled

Voin myös lohduttaa kaikkia rapakuntoisia sillä tiedolla, että jo toisella hiihtolenkillä olet nopeampi, vahvempi ja taloudellisempi teknisesti. Itselleni ainakin kävi näin. Pysyin Maaritin perässä aika hyvin, mitä nyt ylämäissä jäin jälkeen tietysti, kun ei oikein ole voitelut kunnossa. Ehdottomasti täytyy ensi kerralle hommata luistoa jostain, jotta voi jatkaa luistelukunnon kehittämistä.

Tekniikan kannalta tosiaan taloudellisempi ajotaito löytyi nyt, kun viipotin selkä suorassa. Taisin lauantaina mennä vähän lyttyyn ja siksi tasatyönnötkin veivät mehuja paljon enemmän kuin tänään. Luisteluhiihdon puolelta on hauska huomata, ettei siinä mulla väsy yksikään iso lihas vaan ennemminkin kaikki ne pienet, joita en ole käyttänyt ilmeisesti pitkään aikaan. Kuten alkuun vähän nilkat ja lämpenimisen jälkeen pelkästään jalkapohjat. Siis kertakaikkiaan mun jalkapohjissa ei ole minkäänlaista hiihtotaitoa.

Untitled

Letti jäässä - onneks ei järki



Hiihtokeli oli aika rapsakka mun makuun, mutta kyllä siitä selvisi ihan hyvin. Mun keuhkot otti joskus vuosia sitten aika kovasti damagea kylmässä hiihtämisestä. Luulin kai silloin, ettei olisi ollut kovin kylmä, mutta luulin väärin. Nyt näillä kahdella kerralla ei ole ollut mitään ongelmia, joten selkeästi -15 on vielä ihan hyvä hiihtokeli, vaikka se alussa vähän kirpaiseekin aina.



Tämä oli hyvä tuuletus tähän kohtaan viikkoa. Huomenna jatkan taas sisäliikunnan merkeissä.