Vaikken hirveästi ole tänään saanut kotona aikaiseksi, on päivä silti ollut hieno! Olen viettänyt laatuaikaa muidenkin kuin poikaystäväni kanssa, sillä heti aamusta tuli kutsu kävelylle. Oli vartti aikaa säätää lenkkivaatteet päälle, pakata kamera mukaan ja lähteä ulos. Olin hidas ja Duussi ehti kaikesta huolimatta meidän alaovelle.
Ginan fleecehousut toimi parin asteen pakkasessa just hyvin, kuten myös hiihtotakki. Näillä vermeillä olisi voinut vaikka juosta, mutta tähän treeniviikkoon kävelylompsottelu toimi paljon paremmin. Ja toisaalta; minua pitempien ja urheilullisempien ihmisten kanssa kävely ei koskaan ole lompsottelua. Onneksi olen treenannut, joten pysyin aika vaivatta Duussin tahdissa. On tämäkin elämä; lyhyet ihmiset joutuvat treenaamaan, jotta pysyvät pidempien matkassa? :D
Kiivettiin Kakolan pihaan ja kierrettiin sen takaa alas. Olikin hyvä päästä näkemään koko Kakolan alue paikallisen tietäjän kanssa, jotta voi sitten joskus käydä ihan itsekseen juoksentelemassa noilla seuduilla. Mua houkuttelee ajatus kaikista portaista, joita pitkin pääsee ylös ja Kakolan kirkon sivustalta alas.
Sekin päivä tuli, kun mun blogissa on kuva vankimielisairaalasta (yllä). Jotenkin nyt on alkanut tuo Kakolan historia kiinnostamaan, vaikka en mä tiedä onko siinä mitään erikoista sinänsä. Alunperin kyse oli työ- ja ojennuslaitoksesta ennen kuin siitä sitten lopulta tuli vankila.
Sää oli tänään suosiollinen. Aurinko jo lämmitti kovasti naamaa. Suosittelen käyttämään suojakertoimia jo! Itsehän tietysti unohdin kiireessä koko asian. Viimestään ensi kuussa on pakko myös muistaa hankkia tälle vuodelle karoteenitabut.
Äh, nyt on pakko mennä käynnistämään pöytäkone ja möyhimään ulkoiselta kovolta vanhoja futiskuvia. Jos olen kovin tuottelias, voi olla, että huomenna blogin valtaavat kuvat edellisiltä kausilta.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti