keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Päivän hiihtoasu

Käytiin taas hiihtämässä Lapin emännän kanssa. Nyt makoilen sohvalla leveästi peiton alla ja haaveilen isosta määrästä hiilareita. En ole nälissäni, kuhan muuten vaan tekisi mieli syödä hiilareita iso kasa. Luulen, että tähän rentoutumisen olotilaan assosioituu päässäni huoneenlämpöinen ihanan pehmeä suklaa.

Hiihtämisen jälkeen on kyllä uskomattoman hieno olo. Jos juoksulenkin jälkeen tykkää olostaan, niin hiihtämisestä saa vielä paremman meiningin. Suosittelen ehdottomasti kokeilemaan.

Untitled

Voin myös lohduttaa kaikkia rapakuntoisia sillä tiedolla, että jo toisella hiihtolenkillä olet nopeampi, vahvempi ja taloudellisempi teknisesti. Itselleni ainakin kävi näin. Pysyin Maaritin perässä aika hyvin, mitä nyt ylämäissä jäin jälkeen tietysti, kun ei oikein ole voitelut kunnossa. Ehdottomasti täytyy ensi kerralle hommata luistoa jostain, jotta voi jatkaa luistelukunnon kehittämistä.

Tekniikan kannalta tosiaan taloudellisempi ajotaito löytyi nyt, kun viipotin selkä suorassa. Taisin lauantaina mennä vähän lyttyyn ja siksi tasatyönnötkin veivät mehuja paljon enemmän kuin tänään. Luisteluhiihdon puolelta on hauska huomata, ettei siinä mulla väsy yksikään iso lihas vaan ennemminkin kaikki ne pienet, joita en ole käyttänyt ilmeisesti pitkään aikaan. Kuten alkuun vähän nilkat ja lämpenimisen jälkeen pelkästään jalkapohjat. Siis kertakaikkiaan mun jalkapohjissa ei ole minkäänlaista hiihtotaitoa.

Untitled

Letti jäässä - onneks ei järki



Hiihtokeli oli aika rapsakka mun makuun, mutta kyllä siitä selvisi ihan hyvin. Mun keuhkot otti joskus vuosia sitten aika kovasti damagea kylmässä hiihtämisestä. Luulin kai silloin, ettei olisi ollut kovin kylmä, mutta luulin väärin. Nyt näillä kahdella kerralla ei ole ollut mitään ongelmia, joten selkeästi -15 on vielä ihan hyvä hiihtokeli, vaikka se alussa vähän kirpaiseekin aina.



Tämä oli hyvä tuuletus tähän kohtaan viikkoa. Huomenna jatkan taas sisäliikunnan merkeissä.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti