torstai 25. helmikuuta 2016

Musiikkia kuvaamassa

Nyt taidetaan vähän poiketa tän blogin tyylistä, mutta poikkesin tavallaan myös omasta elämästä sivu-urille. Kävimme nimittäin Sibeliusmuseossa Kamarimusiikki-illassa. Sain tehdä omaa taidettani sillä aikaa, kun 4 muusikkoa teki taidetta lavalla yleisön iloksi. Mulla oli nimittäin kamera mukana.



konsertti9

En ole koskaan ennen saanut kuvata tällaista musiikkia, vaikka toki olen aiemmin yhdessä konsertissa käyneenä asiasta tietysti haaveillut. Nuo soittimet ovat niin kauniita jo ihan esineinä, että kuvausvainuni herää välittömästi.



konsertti10

konsertti6

Tämä oli taas niitä keikkoja kameran kanssa, kun hymyilin itsekseni.. Sibeliusmuseo on aika pieni, mutta nerokas juuri kuvaamista ajatellen. Salin ympärillä kiertävät seinät, mutta vitriinien alta pystyy helposti kuvaamaan lavalla esiintyviä, kun pyllähtää istumaan museon käytävälle. Se sinänsä ei ollut se kaikista eniten hymyilyttävä asia, vaan ehkä ennemmin se, etten olisi kuuna päivänä uskonut vielä sipsuttelevani sukkasillaan pitkin Sibeliusmuseota. Mutta niin siinä kävi, kun kuulemma käytävät olisivat kaikuneet ikävästi.



Valokuvaamisessa ammattina yksi hauskimmista puolista on juuri se kuinka erilaisissa ympäristöissä joutuu käyttämään mielikuvitustaan ja nimenomaan päätyy erikoisiin tilanteisiin. Ja minähän en tällä vähäisellä kokemuksella ole vielä edes nähnyt ja kokenut tällä saralla yhtään mitään.



konsertti3

konsertti2

Musiikki oli ihanaa. Se olisi voinut sopia mihin vaan elokuviin. Kiitos soittajille! :)

2 kommenttia :

  1. Melkein korvissa rupeaa Sibelius soimaan, kun kuvia katselee. Olet vanginnu taas oivaltavasti tilanteen, hyvä Mari! :) Ah, mie tykkään kuvista, joissa on väriä, kontrasteja ja syvyyttä.

    VastaaPoista
  2. Hahaa ihana kuulla, kiitos!! Se oli tarkoituskin, että musiikki alkaisi soimaan ihmisten päässä, kun kuvia katsoo. Hienoa, että onnistuin :)

    VastaaPoista