keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Ylläripylläri-kurssi ja eilisen asu

Oletteko te spontaaneja ihmisiä? Minä lasken itseni sellaiseksi, mutta joskus kyllä vähän epäilen kovasti. Kun kamerakaupan mies ehdottaa, että jäisin illan Lightroom-kurssille, mitä teen? Kiemurtelen väsymyksen kourissa ja mietin kuinka ihanaa olisi vain mennä kotiin nukkumaan, mutta kuinka usein kamerakaupan mies kyselee osallistumaan kurssille? Olinhan jo kursseista kuullessani miettinyt, että Lightroomin develop-osuus olisi kyllä mulle kuin nenä päähän.



Tasapainottelen kovasti juuri nyt Photarin ja Lightroomin välillä. Photari on mun nykyisillä työvälineillä tuskaisen hidas olevinaan, mutta toisaalta sillä voi esimerkiksi piirtää juuri sellaiset heikurat kuin haluaa.



Eipä siinä sitten auttanut kuin jäädä vangiksi kamerakauppaan. Kävin hakemassa nurkan takaa Puresta salaattia evääksi ja palasin JASiin syömään pyöreän pöydän ääreen. Oli aika kotoisa olo, kun kahvipönikkäkin olisi ollut nenän edessä käytettävissä.



Kurssipätkä oli loistava! Muutamia sellaisia nappuloita löytyi, jotka kyllä takuulla päätyvät käyttöön. Huikein opittu asia on se, että kyllähän minä kuvia osaan käsitellä, mutta voisin toki opetella ottamaan niitä oikealla valotuksella. Juuri toisin päin kuin olen ehkä saattanut kuvitella. Luulin osaavani kuvata ja hallitsevani kuvankäsittelyn hieman heikommin, mutta paskan marjat.



Valokuvaus: juuri, kun luulet osaavasi, et osaakkaan.



Kuinka esimerkiksi blogin kautta valokuvaamiseen hurahtaminen kannattaa aloittaa: perse edellä puuhun. Kuvaa ensin yhdestä kamerasta suljin paskaksi ja toisesta hajoita tarkennus mielellään pari kertaa, käy sitten parilla kuvauskurssilla ja ihan viimeisenä käy kuvankäsittelykurssi. ..eli siis ei näin. Suosittelen kaikille järjestelmäkameraa käsissään pitelevälle: käy ensin kuvankäsittelykurssi, kuvaa sitten niin monesta kamerasta suljin paskaksi kuin kerkeät.



20160509-IMG_7735paita Adidas (saatu blogin kautta) // housut Ellos // kengät Adidas



Onneksi olen nyt kuitenkin opettanut Interin Jonnan käsittelemään mun zoomiputkea. Tyyppi otti asukuvat taas kuin vanha tekijä. Näissä oli jopa valotus oikein, mutta sen minä säädin itse. Tässä seuraavassa valotus ei ollut oikein, mutta sain siitä silti tehtyä kuvan:



20160509-IMG_7746

..tarkoitus oli saada nuo mun omat kolmekutoset noiden nappisten viereen kertomaan kokoerosta, mutta enhän minä saanut millään 70-200:lla sohittua putkea oikeaan kohtaan.. tästä ehkä saadaan silti jonkinlainen kuvaopetus: vaikka et saa juuri sitä kuvaa, jota tavoittelet, voit saada jotain muuta.



Nyt tarttee taas painella sänkyyn, jos vaikka yöllä ihan nukkuisi. Mulla on huomiselle vielä vähän kuvien läpikäyntiä, ikuista siivoamista, arvontavoittajan arpominen ja mielellään rauhoittumista.



Oon superiloinen, että eksyin JASiin juuri tänään ja jäin kouluttautumaan! Ensi viikolla luvassa toivottavasti entistäkin parempia kuvia, jos kamera ja putki vain tulevat kuntoon pienellä pintaremontilla.



Parasta valokuvaamisessa: kehittyminen. Ikuisesti.

2 kommenttia :

  1. Vanhana tekijänä 12 vuotta valokuvanneena, voin omasta puolestani sanoa.. harjoitus tekee ehdottomasti mestarin. :) sinustakin varmasti kuoriutuu sellainen vielä!

    -Sofia

    VastaaPoista
  2. Moneskohan vuosi mullon menossa nyt? :) Ainakin ehkä neljäs kausi futista.. :) Välillä käy mielessä pitäskö ihan hankkia virallinen tutkinto alalta, mutta en oikein osaa päättää. Ehkä aika näyttää mihin suuntaan tilanteet menee.

    Mut hauska harrastus, kun ikinä ei ole valmis :)

    VastaaPoista