keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

FC Inter - SJK 28.6.2016

Kuinka moni katsoi maanantai-illan futishuipennuksen, kun Islanti voitti Englannin? Kuinka moni nukahti hymyillen? Voitto itsessään oli kaunista katseltavaa, mutta täydellinen onnellisuus seurasi, kun islantilaiset esittivät sotahuutonsa joukkueen johdolla pelin päätteeksi. Ai että! Tämän kaiken jäljiltä nyt enää päässä pyörii kysymys milloin Suomessa?!? Milloin te ihmiset valtaatte suomalaiset jalkapallostadionit ja alatte elää yksilöiden tunteiden mukana, joista muodostuu koko joukkue?



On toki ilahduttavaa, että meillä on jo hyvä alku. On jalkapallostadioneita ja kannattajaryhmiä. Tarvitaan kuitenkin paljon enemmän! Tarvitaan kulttuuria, joka houkuttelee kansalaisia paikalle kokemaan voitot ja tappiot yhdessä muun yleisön sekä joukkueen kanssa. Kulttuurin luomisessa kätevää on se, että jokainen pystyy olemaan mukana omalta osaltaan luomassa sitä. Esimerkiksi minun kulttuuritekoni olkoon lajin valokuvaus ja siitä bloggaaminen, kun taas penkkiurheilijan tarvitsee vain vaivautua nauttimaan ihanista kesäilloista stadionille kaveri(e)n kanssa.



Ymmärrän, että paskaa jalkapalloa ei kukaan jaksa katsella, mutta siksipä meidän suomalaisten kuuluisi vaatia parempaa! Parempaa valmennusta, parempaa taustaorganisaatiota ja parempaa yhteistyötä seuran sekä kannattajien välillä. Välillä on toki hyvä antaa myös tilaa, mutta Huuhkajia ei tulla koskaan näkemään arvokisoissa, mikäli suomalaisten teot ovat yhtä kuin somessa arvostelu.



Jos siis Islannin voitto teki sinusta onnellisen, voisitko mennä kannattamaan paikallista futisseuraa ja kokea saman onnen joukkueen mukana? Kokeile! Ei ne liput nyt niin kalliit ole, eihän? Urheilun katsominen livenä on hieno kokemus, etenkin jos kotijoukkue voittaa.



Eilen Turussa vastakkain pelasivat FC Inter ja SJK. Turkulaiset eivät päässeet kokemaan onnea ja autuutta Interin mukana, mutta minä poistuin paikalta tyytyväisenä. Pöttiä, Simoa, Kloppeja ja SJK:n pelaajia on aina mukava nähdä, mutta kaikista hienointa on päästä kuvaamaan jalkapalloa, jossa on meininkiä. Kuten ehkä tiedätte, koska toistan tämän varmaan jokaisessa postauksessa.



IMG_8506

IMG_8528

IMG_8562

IMG_8565

Sebun pörröinen takatukka hymyilyttää myös aina. Niin kentällä kuin täällä kotonakin kuvia selatessa. Hänen tukkansa toimii jotenkin ihan samalla tavalla kuin meitsin boyfriendin kampaamaton viikonlopputukka.



IMG_8605

IMG_8656

IMG_8718

IMG_8752"Se kala oli ainakin näääääin iso".. eiku?



IMG_8883Maalihali!



IMG_8912

IMG_8931

Näissä kuvissa kävi sillä tavalla hassusti, että minähän kuvasin eilen siinä päädyssä, johon SJK hyökkäsi. Kuitenkin tänään näitä kuvia tehdessä valikoin aika paljon otoksia Interin värit silmissä. Johtuu edelleen siitä, että osittain SJK on tuntunut kovin vieraalta näillä uusilla miehillä, vaikka kuitenkin tykkään joukkueesta. Eilen kuvatessa ei tuntunut enää vaikealta seurata palloa ja SJK:n miehiä, mutta se ei näköjään riittänyt tänne kuvankäsittelylaboratorioon asti.



IMG_8939

IMG_8958

IMG_8966

IMG_8977

IMG_9005

IMG_9038

IMG_9043

IMG_9084

IMG_9131

IMG_9179

IMG_9217

IMG_9221

IMG_9246-Edit

Alan päästä jyvälle koko ajan paremmin tuosta mun uudesta objektiivista. Löysin autosta myös mun retkijakkaran ja otin sen tällä kertaa mukaan. Viime futiskuvaushommien perusteella päättelin maassa istumisen olevan välillä jopa huonompi ratkaisu, koska maapallo on pyöreä. Minusta pelitilanteet toimivat tältäkin korkeudelta ihan hyvin. Vai huomasitteko jotain eroa entiseen?



Jos fanitatte futiskuvien katselua, erääseen kulttuuritekoon saa ottaa osaa laittamalla futiskuvakirjan tilaukseen Mesenaatin kautta. Otattehan huomioon, että tuota kirjaa ei mesenaattikamppiksen päättymisen jälkeen saa mistään.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti