lauantai 19. marraskuuta 2016

Jalkapalloilijoita kuvaamassa

Joskus futiskauden aikana tuli mietittyä mahtaisiko sitä edes tunnistaa pelaajia mitkään normaalit vaatteet päällä, jos tulisi kylillä vastaan, koska en koe tunnistavani heitä ainakaan juoksutyyleistä (vielä). Myöhemmin olen todennut tämän ajatuksen ihan turhaksi, kun on tässä kuitenkin sen verran monta kuvaa nähnyt jätkistä. Musta tuntuu, että heistä jokainen on piirtynyt mun alitajuntaan aika tarkasti. Kun laivalla piti tietää erään keskikentän sankarin nimi, näin silmissäni hänen pelipaitansa ja pinnistelin nimen päähäni siitä. Kun eräs toinen sanoi pyyhkivänsä naamansa aina pelipaidan hihaan, muistin hänen tosiaan tekevän niin. Siitäkin iskeytyi päähän jonkinlainen kuva. Kun tänään kuvasin Jakosen Oskaria, huomasin koko ajan hakeutuvani sille puolelle naamaa, josta mulla on jo hänestä kuvia.

Oltiin Jakon kanssa sovittu kuvaustreffit jo aikoja sitten, mutta siinä meni hetki, jotta saatiin aikataulut osumaan. Sovittiin tää lauantai ja jännitin ihan viimeminuuteille sataako vettä vai ei. Säätiedotukset nimittäin muuttuivat koko viikon ja tänään kotoa lähtiessä oli just hieno valo. Pilvistä, mutta ei sadetta. Kunnes sitten odottelin jokirannassa ja yhtäkkiä päälle iski ihan järjetön sadekuuro. Voi jee. Onneksi se tosiaan oli kuuro ja vaikka niitä tuli vielä lisää, ne eivät haitanneet kuvaustouhuja. Huh.

Meillä oli kuvausassarina Kinnusen Juri, jolle kyllä keksittiin tekemistä, kun vaihtelin objektiiveja. Hän sai testata kuvaamista myös, mutta ilmeisesti hän aikoo jatkossa pysyä ennemmin kuvattavana jalkapallokentän puolella.

Otin jätkistä useammankin yhteiskuvan ja mukana myös yksi Jurin musta ottama kuva. Tässä kaikki hassuttelut pötkössä:

IMG_1689-1

IMG_1694-2

IMG_1700-3

IMG_1719-4

IMG_1744-5

IMG_1752-6

IMG_1783-7

IMG_1812-8

IMG_1834-9

IMG_1842-10

IMG_1901-11

Näissä kuvissa on käytetty 3 eri objektiivia. Viimesissä oli 24 mm/2.8 ja melkein tykkään sen jäljestä eniten. Olen käyttänyt sitä linssiä muutenkin eniten aina, kun en kuvaa jalkapalloa. Jotenkin tosi hyvä yleislinssi kroppikennolle. Saa laajempaa kuvaa, mutta pääsee myös lähelle. Käytin sitä tänään siksi, kun halusin Jakon silmistä jonkun lähikuvan. Sen näette jonain toisena päivänä kuinka hyvin onnistuin.

Täytyy myöntää, että jännitin muutakin kuin sääennustetta. Nää jalkapalloilijat on aika kuvauksellisia tyyppejä ja taas se, etten ole mikään ammattilainen näissä henkilökuvaushommissa. Hauskaa oli se, että me kaikki 3 kaivattiin jalkapalloa kuvauksiin mukaan. Toisaalta hyvä, ettei sitä ollut, joten mun oli pakko keskittyä pelkästään henkilökuvaukseen.

Lopputulema oli kuitenkin taas se, että kivaahan se oli ja kyllä sitä vaan aina saa kuvia aikaiseksi, kun vaan ottaa. Selvisin myös Samppiksen rappusista hengissä, vaikkakin olin se, joka hengästyi eniten.

Kommentteja kuvista? Jakosesta itsestään tulossa vielä kuvia ja juttua tässä joku ilta.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti