lauantai 25. helmikuuta 2017

Elämä on epäreilua

Aina jonkun nuoren kuollessa sitä miettii kuinka epäreilu elämä joskus on. Ei kenenkään nuoren kuuluisi kuolla eikä kenenkään isän eikä äidin kuuluisi joutua hautaamaan omaa lastaan. Silti näin tuntuu käyvän vähän väliä. Usein ne tapaukset osuvat juuri minun omasta kuplastani hieman kauemmaksi, kuten ne viikko sitten Sastamalassa kuolleet 17-vuotiaat.

Eilen osui vähän lähemmäksi, vaikken henkilökohtaisesti ihmistä tuntenutkaan, mutta pieni kylä ja monta sankaria: kaikki tuntevat toisensa ainakin vähintään nimeltä. Tapaus sai kesken työpäivän tunteet pintaan.

IMG_0108

On niin uskomatonta miten koskaan ei voi tietää kuka lähtee. Tänään, huomenna, ihan minä päivänä vaan.

IMG_0114

Tiedän aiheen olevan kovin surullinen näinkin kauniina kevätpäivänä, mutta kuolemat pysäyttävät paistoi aurinko tai ei. Kuolemat myös vahvistavat sitä ajatusta, että kannattaa miettiä mihin elämänsä kuluttaa, koska ikinä ei voi tietää kauanko saa oman terveytensä pitää.

Haluankin kannustaa tekemään enemmän asioita, joista tulee hyvä fiilis ja minimoida ympäriltään ne jutut, jotka tuottavat pahaa mieltä. Jos konmarittaa, kannattaa lyödä samaan läjään elämänsä negajutut ja siivota ne ekana pois. Vain sillä tavoin saa tilaa hengittää vapaammin. Vähemmän stressiä ja enemmän nautintoja!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti