sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Hyvä viikko

Kävin tänään pyörähtämässä (=viemässä Tepsin toimiston Ellulle banaanin) Paavo Nurmella sporttipäivässä tarkoituksena myös kiertää Urheilupuisto, jotta tulee edes pieni kävelylenkki tehtyä tähänkin päivään. Kiersinkin sitten ja ihan loppumetreillä siinä niitä pusikoita tuijotellessa mietiskelin kuinka hämmästyttävän monena iltana olen tällä viikolla saanut mennä nukkumaan onnellisena. Ihan tavallinen viikko, mutta kuitenkin niin erityinen. Ehkä erityinen myös siksi, että parina aamuna olen herännyt nähtyäni unia ihmisistä, joita haluaisin nähdä livenäkin enemmän.

Yhtenä päivänä ajattelin, että jos menee illalla onnellisena nukkumaan, ei seuraava aamu voi alkaa huonosti. Seuraavaksi yritin miettiä mitähän sitä sitten voisi tehdä iltaisin, että voisi tuntea itsensä onnelliseksi. En keksinyt mitään, mikä toimisi ihan takuuvarmasti, koska ei aina tietenkään vain mene koko ajan hyvin.


Huuhkajien matsin kuvaamisesta se jotenkin lähti vyörymään tällä kertaa. Silloin illalla olin niin kaikkeni antanut, ettei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin nukkua täydellisen hyvin. Näin unta vahingossa yhdestä jalkapalloilijasta ja sekös huvitti aamulla. Niinpä torstaista tuli jotenkin tosi hyvä päivä, vaikka töissä olikin kiirettä. Lisäksi mua odotti kuvat vielä kotona ja sain tehdä niitä silloin illalla. Kuvien tekemisen jälkeen kävin lyhyellä lenkillä jokivarressa ja nautin kesästä. Käveleminen on nykyään todella suurta terapiaa 🙏

Torstainakin tuli nukahdettua hyvillä mielin ja perjantaiaamu nyt on aina perjantaiaamu, ei silloin voi oikein olla pahalla tuulella. Illalla sain levätä pienen siivoilun jälkeen ja vaikka olisi voinut valvoa, painelin sänkyyn ajoissa.

Eilen olinkin koko illan kuvauskeikalla ja sieltä kotiuduttuani rötkötin sohvalla vielä monta tuntia. Olin niin väsynyt! Ihan kuin olisin ollut kuvaamassa jalkapalloa, mutta ehkä vähän asteen rankempaa.

On tosi jännä miten kuvaamisen jälkeen tulee väsynyt, onnellinen ja silti vähän tyhjä olo. Siitä ilmeisesti tietää, että on tehnyt kaikkensa.


Tänään aion olla villi ja uhmata yöunia, sillä tv:stä tulee Outolintu! Se tuli tuossa joskus keväällä jo kerran, mutta jätin silloin katsomatta, koska oli aamuvuoroviikko. Harmitti tosi paljon jälkikäteen, koska eihän koko leffaa löytynyt mistään netistä. Nyt en aio toistaa samaa virhettä!

Ensi viikolla on taas jalkapallon kuvaamista. Ensin keskiviikkona TPS-EIF ja lauantaina SJK-VPS!! Kyllä! Lähden viikonloppuna Seinäjoelle! Käyn testaamassa miltä SJK tuntuu vai joko tepsijätkien työ on tuottanut tulosta lopullisesti ja on vain TPS. Jos ei, vielä tarvitaan lisää maalihaleja ja juttutuokioita kannattajaristeilyllä (joka muuten tänä vuonna on elokuussa!) ja jos kyllä, hyvin vedetty tepsijätkät 😄 👏

Maalihaleista puheen ollen katsoin tänä aamuna eilisen Tepsin matsin koosteen, koska halusin nähdä millaiset maalit Jamppa teki. Toinenhan oli vaparimaali ja pallo kieri muurin kautta maaliin, josta Jamppa totesi haastattelussa "mä sanon aina et miksei mul tuu tommosia räkämaalei". Repesin, koska voisko syy olla siinä, että herra Virtanen ei tee mitään muita kuin hienoja maaleja yleensä.

Nyt vielä 10 minuuttia jäljellä Suomi-Ukrainaa ja sitten se Outolintu! Palataan asiaan taas seuraavassa jaksossa!

2 kommenttia :