perjantai 16. kesäkuuta 2017

TPS - EIF 14.6.2017

Huh mikä viikko! Olin tehnyt tästä jotenkin niin kiireisen, etten ole ehtinyt edes kunnolla lenkkeilemään enkä kyllä makoilemaan sohvallakaan. Eilisestä asti päässä on soinut Antti Tuisku ja "taas mennään rahan takii". Kertoo varmaan ihan tarpeeksi? Olin eilen illalla ihan varma sippaavani kesken viikonlopun johonkin, koska silloinkin on luvassa muutama velvollisuus, vaikka onneksi myös viikonloppuihin kuuluvaa rentoutumista.

Tällä hetkellä istun junassa matkalla Seinäjoelle ja nyt on vihdoin aikaa kertoa miten tuo mustavalkoisen Turun keskiviikko Veritaksella oikein sujuikaan. Silloin keskiviikkona olen itse asiassa viimeksi istunut alas teemuki kädessä sandaalit unohdettuna katsomon portaille. Kyllä, siellä minä istuin ennen TPS-EIFiä rauhoittumassa. Katsoin, kun tyypit alkoivat lämmitellä ja tajusin, etten ollut ikinä ennen istunut Veritaksen katsomossa. Kuinka olisin? Olen aina kuvannut, kun olen ollut paikalla.


Lopulta tuli aika siirtyä takaisin omalle osastolle eli kentän viereen. Hetken päästä katsomosta alas laskeutuivat huuhkajamiehet Lukas Hradecky ja Jere Uronen hymyillen. Minuakin vähän hymyilytti, kun harvemmin tällaisia vieraita näkee matseissa!





Olin jo ehtinyt odottamaankin tätä matsia. Pystyn olemaan erossa mustavalkopaitaisista jätkistä noin 4 päivää ja sitten iskee jo ikävä. Iloisin mielin siis tallustelin pelin alkaessa siihen päätyyn, johon TPS hyökkäsi ja heitin sandaalit parkkiin Tiinan omien viereen.

En tainnut odottaa matsilta erikseen mitään, nautin vain kesäillasta ja jalkapallon kuvaamisesta. TPS oli juuri voittanut lauantaina Gnistanin, joten siinä mielessä tietysti kallistuin mielessäni enemmän voiton puolelle.



Eipä siinä sitten kauaa tarvinnut palloa seurata kameran kanssa, kun Jamppa päätti laittaa pallon maaliin asti. Kerrankin sain tuollaisen huutokuvan!





Seuraavaksi sieltä tuli Sjökke, joka juoksi hymyilemään sinne missä me kuvaajat yleensä istumme.







Sjökke teki vielä toisen maalin, jonka kohdalla minä saatoin vähän kiljahdella. Onneksi kukaan ei kai kuullut. Kai?

Seuraavaksi tuuletti Rähmönen.









Ja viidennellä kerralla Jonni! Eka puoliaika 5-0! Sanoin Tiinalle, ettei nämä mun kuvat ole mitään muuta kuin maalihaleja, mutta totesimme sitten yhdessä, ettei ekalla puoliajalla oikein muuta ollutkaan. Höhö!




Tauolle oli mukava lähteä tuollaisissa lukemissa. Söin evääni pikaisesti. Tai siis tarkoitus oli syödä nopeasti, jotta ehtisin ottamaan nappiskuvia ennen toista puoliaikaa, mutta enpä oikein ehtinyt. Ei ehkä olisi pitänyt jäädä kyykistelemään TPSTV:n kameran eteen. Tämän opin ihan muutenkin kantapään kautta, koska ei aikaikaan, kun sain viestin Tumperolta, jossa oli screenshotti, kun meikäläinen palvoi hänen videokameraansa polvistumalla sen eteen. Hyvä minä!


Nappiskuvia ei siis nyt oikein taas tullut. Siis sellaisia oikeita. Näitä ei lasketa, jos nappikset ovat pelaajalla jalassa. Tuleeko muuten teille sellainen olo, että haluaisitte rullata reisipalojanne pallolla, kun näette jonkun tekevän niin? Mulle tulee!!



Lisää Hradeckyja!

Toisella puoliajalla Juri teki maalin ja loput matsista olikin kuvauksellisesti aikamoista haukottelua. Kuvasimme kolmen kuvaajan voimin, kun lokki söi sipsin kentällä. Otin siitä snäpinkin. Pallopoika raportoi lokin liikkeistä ja minä mietin pitäisikö vaihtaa päätyä, jotta voisi kuvata lisää Blomqvistia.





Ainiin! Olihan meillä siellä Olli Jalli myös! En vieläkään saanut Ollista sellaista kuvaa, minkä välttämättä haluaisin, mutta eiköhän sellaisen joskus kerkeä pyydystämään. Joku sellainen naamakuva pitäisi siis saada!





Seuraavassa kuvassa kentälle pomppii Erik Mirel. Keskikenttäjätkä suoraan 2000-luvulta. Se on se luku, kun maailmanloppu ei tullutkaan ja mä valmistuin kouluista jne.







Kaikkia muita matsin jälkeen hymyilytti, mutta EIF-paitaisten ympärillä oli jonkinlainen jäinen säteily. Jännä juttu. Minäkin oikein jäin lehdistötilaisuuteen. En tiedä miksen aina jää, pitäisi jäädä! Kiva kuunnella koutsien ja pelaajien kommentit. En niitä tähän nyt erikseen enää ala latelemaan, ne on jo käytetty muissa mediajulkaisuissa pelin jälkeen.

Voiton jälkeen oli hyvä mieli koko eilisenkin vielä. Töissä kaikki Interiä suuresti kannattavat kaikkosivat näköpiiristäni vähin äänin ja sain paistatella onneni kukkuloilla ihan rauhassa.

Kiitos jälleen tepsijätkät tästä ♥

TPS - EIF 6-0

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti