perjantai 21. heinäkuuta 2017

Kun asuu keskellä suurten laivojen tapahtumaa

Asuminen Turussa on kesäisin välillä todella hämmentävää. On jokilaivat täynnä ihmisiä, on tapahtumia ja musiikki soi iltaisin. On niin sanotusti elämää, jotain ihan erilaista kuin maaseudulla.

Tämä Tall Ships Races (istun parvekkeella kuuntelemassa kadulta kantautuvia ääniä) on näkynyt elämässäni jo reilun viikon, kun katuja tyhjennettiin autoista ja meidän kotikatu muuttui yhtäkkiä yksisuuntaiseksi. Matsista kotiin tullessa olen ajellut samaa reittiä kuin aina ja vasta viimemetreillä tajunnut valinneeni väärin. Onneksi en ole Nurmoosta, joten saan tehdä kierroksia enemmän kuin yhden.





Jännityksellä olen odotellut laivojen saapumista, sillä tämä on mun eka kerta, kun näen suuria purjelaivoja näin paljon. Merirosvolaivat ovat tietysti mun lemppareita, niissä kun on leffoissa aina kaikkia hienoja kaiverruksia ja taidetta. Tietenkään tässä tapahtumassa ei montaakaan ns. merirosvolaivaa ole, mutta kyllä tuolla tois puol jokke yksi on! Sen nimi on Shtandart ja sen kotisatama on Venäjällä. He hakivat juuri siihen laivaan miehistöä kisaan, 15-25 -vuotiaita!



Kävin eilen ensimmäistä kertaa kiertelemässä tuolla rannassa, kun en ole oikein aiemmin ehtinyt tai siis näin lomalaisen näkökulmasta: en ole saanut aikaiseksi. Yllätyin kuinka paljon jo eilen oli väkeä liikenteessä! Voin vain kuvitella millainen ryysis tuolla on tänään ollut ja tulee huomenna olemaan! Tarkoitus olisi lähteä käymään joko tänään tai ainakin huomenna, koska haluan vierailla vielä parissa eri laivassa ja syödä churroja!! Telakkarannassa on churrokoju ja lettukahvila!!

Valokuvaamisen kannalta en oikein tiedä mitä teen. Eilen mukana oli pieni Olympus, mutta polttoväli jotenkin ihan väärä itseni ja laivojen välimatkaan. Tiedättekö mitä yritän sanoa? Kun otin tän postauksen toista kuvaa, murisin ääneen, kun en saanut rajattua kuvaa sillä tavalla kuin sen näin silmissäni. En osaa sanoa oliko millejä liikaa vai liian vähän ja siksi en tiedä millä objektiivilla tuonne lähtisi, jos jotain mukaan ottaisi. Toisaalta jälkikäteen katsottuna tykkään näistä Olympus-kuvista, kun näissä on jälleen meikäläisen yksityiskohtanäkemyksiä. Haluaisin toki jonkun kuvan tapahtuman aikana ottaa keskeltä jokea, mutta förille jonottamisessa ei ole mitään järkeä! Eilen olisi ollut täydellinen punainen taivas kuvaamiseen, mutta tyydyin vain vähän väliä raottamaan verhoja ja hihkumaan miehelle kuinka hienoja kuvia nyt saisi. Joskus on mukava pitää lomaa kamerasta. Lause, jota en koskaan uskonut sanovani.

Toivottavasti teillä on kivat Tall Shipsit, kameran kanssa tai ilman!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti