torstai 17. elokuuta 2017

FC Inter - SJK 14.8.2017

Maanantaina Turussa pelattiin Veikkausliigaa ja minä pohdin kovasti viikonloppuna menisinkö kuvaamaan vai en. Oli kuitenkin Inter ja SJK vastakkain, mutta en oikein tiennyt kuinka tärkeänä SJK:ta pidän itselleni. Poissa silmistä, poissa mielestä, niin se vaan menee.

Arvuuttelin myös kumpaa kuvaisin, Interiä vai SJK:ta, mutta se nyt ehkä oli vähän tyhmä ajatus. Se kumpusi siitä, kun enhän mä enää tunnista SJK:n pelaajista kuin ihan muutaman ja epäilytti tuntuuko koko SJK oikein miltään.







Kun olin saanut mun pilkkijakkaran asennettua kentän laidalle, tajusin siltä istumalta esimerkiksi Matti Klingan kirmailevan kentällä! Söpöt blondit jalkapalloilijat sopivat minusta oikein hyvin kamerani etsimeen 😁 (Hahaa, Klingalla on synttärit samana päivänä ku mulla, 10.12.!)




En odottanut mitään huikeaa jalkapalloa kummaltakaan joukkueelta. Vaikka Inter on nopeuttanut paljon peliään siitä jostain vuosien takaisesta laiskasta läpsyttelystä, ei se silti vielä ole ihan priimaa. SJK taas on jotenkin taantunut huippuvuosiltaan.



Silti Billy Ions sentään vetäisi pallon maaliin ekalla puoliajalla. Maalituuletus oli yllättävän laimea?! Tai sitten se oli sellainen pohjalainen kylmän rauhallinen pitäkää tunkkinne -tyyppinen ratkaisu. (Olispa Turussa joku pohjalaisjaosto, olis kiva joskus jutella omiensa kanssa..)


Meriläisen Janin nappikset joutuu aina mun kuvauskohteeksi

Toisella puoliajalla pääsin jo pyydystämään sitä Klingaakin kuviin, kun kuvasin toisella laidalla aivan Kloppien lähistöllä. Matsissa oli tosiaan Klopitkin edustettuna ja olikin ihan hauska kuulla välillä heidän vetämänään kannatuslauluja. Nyt joudun uudestaan unohtamaan ne kaikki ja opettelemaan Tepsi-rallatuksia 🙉



Siinä on yhdet hienoimmista nappiksista, jotka oon koskaan nähnyt!! Kuinka täydelliset valkoisten sukkien kans! Mä en oo pitkiin aikoihin innostunut kenenkään nappiksista tosissani, mutta näistä kyllä yritin saada täydellista kuvaa moneenkin eri otteeseen.


Koutseilla oli tässä joku tilanne meneillään. Ja sen jälkeen mulla oli joku tilanne meneillään, krhm..









Se oli SJK:n voitto ja hyvä niin! Mulla oli sen verran hyvä mieli SJK:n kuvaamisesta, että voitto sopi ihan hyvin siihen päälle. Sain kuvata Kloppeja huivit ilmassa, höpöttää joukkueenjohtaja Lehtisen kanssa ja muutenkin tuli nähtyä tuttuja kentän laidalla.

Välillä mietin kuvatessa kuinka outoa on katella noita pelaajia, kun ei tunne heitä eikä tunnista heitä edes juoksutyylistä. Kuvasin tuntemattomia tuttu logo rinnassa. Kivaa, mutta silti outoa.

Onneksi ihan loppuun saatiin myös yksi tuttu kuviin 😉 Siinä on Valakarin pojat, Paavo ja Onni!


Lopputulema koko reissusta on se, että olen iloinen, kun lähdin kuvaamaan ja näin taas, ettei SJK mihinkään katoa, vaikka ehkä hiipuukin mielestä Tepsin tieltä. Kunpa vain tosiaan saataisiin samaan sarjaan molemmat lempijengini, niin pääsisi kuvaamaan, kun TPS kurmoottaa pohjalaasia 😉

FC Inter - SJK 0-1

keskiviikko 16. elokuuta 2017

Kun aloitin futiskuvauksen

Kun kirjoitin eilen postausta ja jo kolmannen kerran viikon sisään otin esiin vuoden 2013, sain ihan huikean postausidean!! Tähän myös liittyy sunnuntainen keskustelu, jossa olin ärsyttävä "mun ekat futiskuvat on mun vanhassa blogissa, jota te ette muuten pääse lukemaan". Enpäs ole ärsyttävä enää vaan kokosin tähän postaukseen otteita mun vuoden 2013 blogipostauksista! Se on se vuosi, kun aloin kuvata jalkapalloa. Kun elämässä oli SJK, saliharrastus, hevosia ja lukemattomia mochaccinoja Hannaticin kanssa. Olin myös silloin paljon hauskempi kirjoittaja kuin nyt 😉

2.6.2013:
Nyt on tämän pesispitäjän tytön käynyt huonosti. Pahaa aavistamatta mentiin tuossa fanittamaan SJK:n futispeliä.. Katsomossa oli ihan erilainen tunnelma kuin joskus aikaisempina vuosina. Siellä oli tunnelma. Siellä oli kannustusta. Jotain, mitä en oo Saarikentän jälkeen nähnyt missään.. Tiedän, 2 eri lajia, mutta kuitenkin.

Vihdoinkin seinäjokiset ovat heränneet!

Peliä oli ihan mahtavaa seurata tuollaisessa joukossa, jossa muutkin olivat mukana kuin pelkästään Klopit.

Lisäksi peli itsessään oli loistavaa seurattavaa. Pääsin näkemään yhden niin loistavan suorituksen, että olin vaan yhtä hymyä ja sen jälkeen "wow". Moose kikkaili yksinään pallon maaliin hassutellen matkan varrella enkä ole koskaan nähnyt moista livenä futispelissä.

..vähän samaa olen kirjoitellut parista edellisestä Tepsin pelistä. Turkulainen futiskansa on ihan samalla tavalla jotenkin herännyt vihdoin!

Mun eka futiskuvauskerta oli siinä mielessä vähän huono, että tein sen kipeänä. Uskon nykyään paljon enemmän intuitioon ja tämä tarina kyllä saa mut epäilemään sitä vähän. Jos olisin tuolloin jäänyt kotiin sairastamaan, olisiko musta ikinä tullut futiskuvaajaa?

20.6.2013:
Mun kropan mielestä mun olisi kuulunut taas sairastaa, mutta mun mielestä mä en oikeen ehtinyt. Heräsin eilen keskellä yötä kurkku ihan hirvittävän kipeänä, mutta useimmiten väärissä kohdissa tunnollinen kun olen, niin menin töihin. Kun mulla nyt vaan sattu olemaan illan futispeli mielessä ja jos olisin jäänyt aamulla kotiin, niin enpä mä olisi voinut illalla huidella menemään pitkin kyliä. Näin ei sitten oikeasti saa tehdä, ettäs tiedätte lapset ja aikuiset.

Mä ihan aidosti halusin nähdä sen pelin, koska viime kerralla se oli niin siistiä fanitettavaa. Sitten vahingossa mua pyydettiin kuvaamaan se koko peli, kun Kloppien vakkarikuvaaja ei päässyt paikalle. Ilmotin Larille, että tuun mä edes Kamsin palkitsemisen kuvaamaan ja kattelen sitten jaksanko olla kaikki 2 kertaa 45 minuuttia.

En olis oikeasti jaksanu, mutta olin. Niinkään ei saa tehdä, ettäs tiedätte.

IMG_8750-001

Sairastuin tuolloin muuten ensimmäiseen korvatulehdukseen ja sen seurauksena puhun tokkurasta seuraavassa kappaleessa. Se tulehdus oli aika kova, tärykalvo puhkesi ja kaikkea. Ja koska vielä heinäkuussakin heikotti, googletin, että tällaiset tulehdukset saattaa viedä voimat useammaksi viikoksi. Ei kannattaisi aikuisena sairastella.

14.7.2013:
Pelin jälkeen pyörähin kotona käsittelemässä nuo kuvat ja sitten taas tangokansan sekaan. Kävin kahvittelemassa vähän, koska oli niin tokkurainen olo ja myöhemmin, kun olin menossa kotiin, törmäsinkin yhteen tuttuun torilla ja menin sen perässä baariin. Kyllästyin joskus ja otin toisen yrityksen päästä kotiin torin kautta, mutta yritykseksi sekin jäi, kun törmäsin taas tuttuun ja menin sen perässä toiseen baariin. Kyllä mä sitten lopulta pääsin kotiin asti, kun menin suosiolla ihan katua pitkin ja jätin torin rauhaan..
IMG_0797-1
Ajattelin vuonna 2013 olevani vähän läski

Seuraavaksi seuraa tunnustus, joka on kyllä aika kyseenalainen. Koko asia on aika kyseenalainen. Mutta mikäpä minä olisin bloggaajana ellen vähän antaisi itsestäni?

28.7.2013:
Seuraavia kuvaustilaisuuksia odotellessa. Ei ehkä mukavempaa kohdetta kyllä voisi olla kuvausharrastuksessa kuin kuumat futislihat kuumina kesäpäivinä. Onneksi näitä pelejä on vielä jäljellä.. Ja onneksi meillä on talvella futsal ♥
Juuh elikkäs, vuonna 2013 jalkapalloilijat olivat futislihoja. 😂  On ne kyllä vieläkin, mutta käytän tuota termiä heistä ehkä kerran vuodessa enää. Selitys tähän velttouteen: aikojen alussa, kun oli vain pesäpallo ja pyhä Saarikenttä, ystäväni nimitys pesäpalloilijoista saattoi olla jokin liha-yhdyssana. Siitä minä sitten mistään mitään tietämättömänä naishenkilönä sovelsin saman termin jalkapalloon. Siinä vaiheessa, kun tämä homma muuttui vakavaksi ja ihmiset kävivät lukemassa matsipostauksiani, tajusin, etten voi kirjoittaa futareista lihoina. Loppuun lisätunnustus: kyllä, jalkapalloilijat ovat usein aika kuumia, mutta kuitenkin ihan ihmisiä. En minäkään ehkä haluaisi olla futiskuvaajaliha. Kuulostaa jotenkin läskiltä.

IMG_2080-41

19.8.2013:
Menin tosiaan tuossa joskus sanomaan ääneen tavoitteestani saada eräästä jalkapalloilistaja hyvä kuva ja eilen mulla oli siihen suoritukseen paikkoja enemmän kuin vastustajalla maalipaikkoja.

IMG_5872-6

Ja niin alkoi projekti nimeltään Tinkestä hyvä futiskuva.

15.9.2013:
En enää ikinä kuvaisi syksyistä urheilua millään 4 vuotta vanhalla rungolla ja 4-5.6 -aukkoisella zoomilla. Nuo mun uudet välineet ovat varmaan parhaita asioita mitä omistan. Edes Vagabondin ylipolvensaappaat eivät pärjää tässä kisassa. Tosin se vedenkeitin on kyllä edelleen kova vastus

Niin. Nythän mun 70D on 4 vuotta vanha ihan pian. Linssin aukko sentään on 2.8 parhaimmillaan, että se sentään pelastaa mun tän syksyn. Vedenkeitin oli ja on tärkeä, koska oon ollut aikamoinen teeholisti ennen kuin opin juomaan kahvia.

IMG_6570-1

IMG_6775-1

Blogi oli kyllä ihan järkyttävän päiväkirjamainen tuolloin, vaikka onhan se tavallaan vieläkin. En silti enää kuvaa päivittäin enkä mä nyt ihan kaikkea tietenkään kerro, eikä sillä, että mulla edes olisi niin jännittävä elämä. En vuonna 2013 hirveästi analysoinut pelejä, koska en oikeastaan ymmärtänyt niistä mitään. Eniten on harmittanut, kun vuonna 2014 en kuvannut kovinkaan paljon jalkapalloa ja olen missannut SJK-Tepsin. Siksi Tepsin kuuluukin palata takaisin Veikkausliigaan, että saadaan meikäläinen ihan sekaisin SJK-Tepsillä ja TPS-SJK:lla. Kerron nimittäin huomenna lisää miltä se SJK tuntuu nykyään!

tiistai 15. elokuuta 2017

Peimari UTD - MuSa 12.8.2017

Noniin, palataanpa vielä hetkeksi viikonloppuun ja tällä kertaa lauantaipäivään. Kävin tosiaan Sauvossa ihan vain, koska EOM-lehti ja siinä kyljessä kuvasin kakkosdivaria Peimari United - Musan Salama.

Sauvo on sellainen pieni Vimpelin kokoinen (asukasluvultaan) kunta 30 kilometrin päässä Turusta, jossa en tosiaan ollut aiemmin ikinä käynyt. Peimari UTD sen sijaan oli jo tuttu, sillä kävin keväällä kuvaamassa heidän koutsiaan Diogoa juurikin EOM-lehteen. Kävin silloin kuvauskeikalla heidän toisella kotikentällään Paimiossa, siksi siis Sauvo ei ollut tullut tutuksi. MuSaa olin kuvannut aiemmin tänä vuonna huhtikuussa, tai siis sen verran mitä nyt ovat osuneet samoihin kuviin kotijoukkueen kanssa.

Kakkosdivarissa mennään siinä kohtaa nyt, että MuSa johtaa ja SalPa on toisena. Peimari UTD löytyy sarjataulukosta hieman alempaa.

Sauvolaiset tuntuivat olevan yhtä innoissaan jalkapallosta kuin vimpeliläiset pesiksestä. Se välittyi vain jotenkin kaikesta. Kenttä ja katsomot ovat ihan viimeisen päälle, löytyy aitioita, fanikauppa, omat kuvausliivit sekä aitojen sisäpuolella että ulkopuolella pörränneillä ihmisillä oli lähes kaikilla jotain Peimari UTD:n fanikamaa päällään. Kaljateltan kuulutettiin olevan auki vielä puoli tuntia matsin jälkeen, joten kenenkään ei tarvinnut kiireessä ryystää sitä viimeistä tuopillista vaan sai rauhassa nauttia kesästä ja jalkapallosta. Huomiona tähän: tämä oli ihan päinvastainen lähestymistapa kuin eräällä toisella paikkakunnalla, jossa olin kuvaamassa ihan hiljattain. Siellä toisella paikkakunnalla ilmoitettiin ennen matsin loppumista, että kioski menee kiinni ihan kohta. Sauvolaisten bisnesvainulle tässä kohtaa iso peukku!

Matsin kuvaamisesta en tällä kertaa itse ollut ihan hurjan innoissani, vaikka otinkin sen sellaisena pienenä rentoutumisena "kun on puolueeton". Loppujen lopuksi tämä mun puolueettomuushöpinä taitaa olla ihan täyttä paskaa joskus, sillä ihan kaikesta huolimatta tarvitsen sen jonkun pienen motivaation siihen touhuun. Ehkä se puolueettomuus toimii silloin, kun osaa valita kuvauspäädyn oikein, mutta lauantaina meni pieleen. En jotenkin halunnut kuvata porilaisia, joten valitsin peimarit ja olin jo melkein nukahtanut aitaa vasten, mutta sitten takaa kuului iloinen "Hei Mari!" ja heräsin taas.  En oikein osannut odottaa törmääväni tuttuihin tuossa matsissa, heh. Välillä tosin takaa joku kannusti "Peimari!" ja luulin silloinkin jonkun huutavan "Hei Mari!".


Tosiaan, MuSa vei kotijoukkuetta kuin pässiä narussa ensimmäisen puoliajan, vaikka Peimari UTD yhden maalin saikin lopulta tehtyä. Minä olin kai yhtä epävireessä kuin kentällä olijat, joten kuvia tällä kertaa vähemmän, mutta toisaalta kuvakulmat ovat kyllä sitä entistä meikäläistä, vuoden 2013 Hietalaa. Johtuu todennäköisesti siitä, että istuin maassa ihan kuin silloin ennen vanhaan.






Tauolla vähän makkaraa! Kyllä jotenkin makkaran syöminen vaan kuuluu onnistuneisiin urheilutapahtumiin.









Toisella puoliajalla alkoi sataa enemmän ja kun ukkonen alkoi jyristä, minä poistuin katsomon puolelle. Ehkä kesken luovuttaminenkin kertoo siitä, ettei ollut ihan kaikki paukut meikäläisellä mukana tässä pelissä. En nimittäin muista, että olisin koskaan ennen jättänyt kuvaamista kesken paitsi kerran Tammelassa vuonna 2013, kun suljin meni rikki kamerasta.

Olosuhteiden ja hyvän kohtelun perusteella voisin ehkä palata joskus kuvaamaan Sauvoon, mutta Peimarin poikien on kyllä pakko vähän treenata lisää sitä varten. Musta on alkanut kai tulla hieman nirso jalkapallon suhteen, mutta niinhän kaikki muutkin lajia seuraavat ovat. Lauantain matsi tuntui keskeytyvän koko ajan johonkin tai sitten syötöt karkasivat vastustajalle ja se tekee pelistä tylsän. Paitsi jos kannattaa just niitä toisia, jotka ryöstää sen pallon itselleen. Jalkapallossa on siis selkeästi aina kaksi puolta, joten ehkä unohdetaan se puolueettomuus-pölinä? Ei se vaan toimi enää yhtään. Ja jos kuvaan, pitää tietää mitä tai ketä kuvaan.

Peimari UTD - MuSa 1-2

maanantai 14. elokuuta 2017

Joku viikonloppukin oli vai?

Olipas se viikonloppu! 2 päivää pelkkää jalkapalloa ja vähän kyllä työntekoakin. Lauantai meni käytännössä kokonaan työhommissa ja sunnuntaina halusin päästä nopeasti irti velvoitteista, koska viikonloppuisin olisi kai tarkoitus levätä, jotta jaksaa painaa arkena töissä.

Mun perjantain te nyt jo tiedättekin, kun postasin siitä eilen. Perjantaikin käytännössä oli pelkkää jalkapalloa, sillä matsin jälkeen painelin vielä Pikku-Torreen jälkipeleihin ja tuli istuskeltua myöhään yöhön siellä. Lauantaina heräsin aivan liian myöhään ja harmitti, kun missasin Tepsin 95-bileet aika totaalisesti. Kerkesin Kupittaalle vasta vähän ennen kahta ja senkin ajan häiriköin kuvaajakollegani työtä. Tuli siinä tosin mieleen, että miten se eroaa normaalista, sillä aina me Tiinan kanssa huudellaan toisillemme, vaikka ollaan kuvaamassa matsia.




Kerkesin nähdä lopun siitä matsista, jossa TPS salibandyjätkät pelasivat TPS lätkäjätkiä vastaan futista. Kyllä tollasia matseja voisi vähän useamminkin katsella, aika hauska konsepti!

Sitten siirryttiin toiselle kentälle, jossa alkoi A-junnujen matsi TPS-KaaPo. Kerkesin sitä 20 minuuttia ihmetellä ennen kuin piti lähteä seikkailemaan niinkin eksoottiseen paikkaan kuin Sauvoon!


Enpä ollut Sauvossa koskaan aiemmin käynyt, mutta niin vaan löysin Peimari Unitedin kotikentän sieltä. Olin taas EOM-lehden miesten mukana, kun he tekivät podcastia. Minä käytin siinä odotellessani tilaisuutta hyväkseni ja kuvasin Peimari Unitedin keskikenttämiehen puserosta sen osan, jossa logo näkyy, koska se nyt vaan on mun mielestä hauskaa. Sitä paitsi tämä keskikenttämies ei edes päässyt karkuun, kun joutuu tällä hetkellä kulkemaan keppien kanssa.



Kuvasin myös matsia tuolla Sauvossa, mutta en ole vielä käynyt niitä kuvia läpi kokonaan. Huomenna luvassa postausta siitä pelistä!

Kun pääsin kotiin lopulta joskus myöhään illalla ja siihen päälle tein Tepsikuvat, tuli oikein kunnon yliannostus jalkapalloa 😃 Nukuin yön välissä ja sitten piti vielä aamulla jatkaa vähän. Sen jälkeen teki mieli tehdä jotain ihan muuta ja onneksi sainkin kutsun, joka sisälsi mustikkapiirakkaa!



Tänä aamuna heräsin letti päässä (en todellakaan itse osaa tällaista!) ja tänään olen pörrötellyt tukkaani, kun siitä tuli aika kiva ton letin jäljiltä. Nyt pitäisi tehdä joku uusi kampaus, sillä luvassa on lisää jalkapalloa 😆 En pysty nimittäin enää kuvaamaan Veritaksella hiukset auki, kun siellä tuulee niin paljon ja nämä haituvat ovat muuten linssin edessä jatkuvasti. Päivän matsi on Inter-SJK. Pitkästä aikaa siis kuvailen Veikkausliigaa taas.

Näin ollen tämä blogi taitaa koko viikon olla taas enemmän tai vähemmän jalkapalloa, mutta tällaista tämä meikäläisen elämä nykyään tuntuu olevan 😄