torstai 3. elokuuta 2017

Äärest hyvä loma, mutta arki tuloo

Olen jo pitkään tiennyt ajan kuluvan liian nopeaa. Ei sille vain tunnu saavan mitään. Niin on taas 4 viikkoa pian mennyt ja minun pitäisi olla henkisesti valmis palaamaan iloiseksi asiakaspalvelijaksi rekkojen ja rekkakuskien keskelle. Uskon tosin, ettei siinä iloisessa asiakaspalveluhommassa hirveästi ole ongelmia palata, mutta ihan kaikki muu, mistä muodostuu arjen sisältö. Kun joka toinen viikko täytyy herätä hiton aikaisin ja joka toinen viikko taas työpäivät venyvät hiton myöhälle, kun täytyy syödä niin paljon useammin (lomalla syön selkeästi vähemmän) ja kun kaikkea menemistä täytyy suunnitella enemmän (töistä suoraan kuvaamaan esimerkiksi).

Ilmeisesti en siis pidä ajatuksesta, että mun täytyy toistaa samoja asioita seuraavat 11 kuukautta. Herätä aina samaan aikaan, mennä nukkumaan ajoissa, tietää mitä syön huomenna, tankata auto ja varmistaa, että kameran akuissa on aina virtaa ennen pelipäivää.


Luojan kiitos olen lomalla pysynyt vain kaupungissa. Jos mut päästäisi viidakkoon, musta todennäköisesti tulisi villi-ihminen, kun osaan kerran päästää irti rutiineista todella nopeasti enkä enää haluaisi palata kuriin ja järjestykseen.

Vaikka ei mua ahdista mitenkään erityisesti esimerkiksi mun työ. Tiedän ne tunteet, kun loman jälkeen ei haluaisi palata omaan työhön ja yrittää miettiä miten ihmeessä saisi vaihdettua työpaikkaa tai työtä ylipäätään. Etenkin, jos on ahminut tässä kesän aikana aivan loistavan Unelmahommissa-kirjan (adlink) ja haaveet jostain muusta ovat vain vahvistuneet.

Minä en ole haaveillut hetkeen mistään kovinkaan suurista asioista, vaan olen ollut tyytyväinen vallitsevaan tilanteeseen. Huomasin tuon Unelmahommissa-kirjan luettuani jämähtäneeni tyytyväisyyden tunteeseen ja että kehityksen kannalta olisi ehkä hyvä kirkastaa tavoitteita sekä elämässä että työssä. En silti jää tätä murehtimaan juuri nyt, vaan täytyy nauttia jäljellä olevasta kesästä ensin!



Loma on mennyt erittäin hyvin. En ole ollut missään kovin kaukana, mutta olen saanut viettää aikaa parhaiden ihmisten kanssa. Olen kuvannut jalkapalloa vähemmän kuin vuosi sitten, mutta se ei haittaa. Olen tajunnut, että haluan kuvata laadullisesti paremmin ja silloin kannattaa kuvata hyvin levänneenä. Tulee myös parempia matsipostauksia, kun matsit eivät ole itselle arkea vaan säilyy ajatus pelipäivästä juhlapäivänä. Pelipäivä on aina juhlapäivä!



Unelmahommissa-kirjaan palaan vielä vähän. Siinähän siis kerrotaan kuinka harrastuksesta voi tehdä työn, kuten esimerkiksi bloggaamisesta. Moni haaveilee juuri sitä, että voisi elää bloggaamalla. Itse olen blogannut vuosia, mutta en ole koskaan tehnyt tätä ihan niin tosissani, en ole kai ikinä ajatellut, että tämä voisi olla mun työ. Nyt olen ajatellut no hitto miks ei ja haaveillut juuri tällaisesta elämästä, että mulla on aikaa kirjoittaa postauksia aamuisin ja käydä kuvaamassa blogia varten iltaisin. Se olisi kivaa, mutta edelleen: kivaa on myös mun nykyinen päivätyö.

Mua tavallaan pelottaa etukäteen kuinka mun aika riittää normaalissa arjessa kaikkeen. Koska haluan myös lenkkeillä, uskon mun arjen näkyvän täällä blogissakin, kun en vaan voi keretä joka paikkaan samaan aikaan. Kun kirjoitan, haluan tehdä sen kunnolla ajan kanssa.

Yritän siis syksylläkin pitää kiinni mun postaustahdista, mutta välillä varmaan tulee iltoja, kun tänne ei uutta luettavaa ole ilmestynyt. Annan elämälle luvan yllättää ja viedä mukanaan ja uskon teidänkin pitävän enemmän elämäänsä elävästä bloggaajasta kuin takakireästä muijasta, joka yrittää ehtiä tekemään kaiken.

all H&M everything 😄 


Kyl maar - arki tulee ja syksykin sitten joskus. Ei surra kumpaakaan tänään vaan nautitaan jokaisesta päivästä erikseen, eikje! 😊  Kiitos, kun olette mukana menossa 😍 😘

kuvat: Susanna (ite editoin)

2 kommenttia :

  1. Upeaita kuvia! Ja sinä olet kaunis! Ekaa kertaa eksyin blogiisi. Taidankin alkaa seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww kiitos!! :) Ihanaa, jos jäät seuraamaan blogiani :) <3

      Poista