keskiviikko 25. lokakuuta 2017

Miltä nyt tuntuu

Ulkona kuulemma sataa lunta. Itse en ole kurkannut ulos koko päivänä, sillä olen nukkunut kuumetta pois.

En tiedä mitä tunnen tällä hetkellä kuumeen lisäksi. Olen yrittänyt ymmärtää mitä on tapahtunut, saada kiinni jostain, mutta se vaikuttaa mahdottomalta juuri nyt. Näen silmissäni vieläkin vaaleansinisiä pelipaitoja, hymyjä ja sinne tänne ryntäileviä ihmisiä.

Ihmisiä, jotka ovat kannattaneet samaa seuraa kauemmin kuin minä. Ihmisiä, jotka ovat olleet kokemassa Veikkausliigasta tippumisen ja nyt taas nousun. Minä en ole koskaan ollut näkemässä sarjasta putoamista. Olen 2 kertaa nähnyt nousun, mutta tällä toisella kerralla olen syvemmällä jalkapallossa kuin silloin aikoinaan SJK:ta kuvatessa.


Nyt tuntuu kokonaisuudessaan muutenkin erilaiselta kuin minään aiempana vuonna kauden loppuessa. Ennen se tuntui tosissaan lopulta, mutta nyt ei? Nyt olen vain "aijaa, joku pieni tauko, no kohta ne pelit jatkuu taas".

Tänä vuonna kuvaaminenkin on tuntunut eriltä. On ollut kameroiden kanssa hirveästi säätöä eikä sitä oikeaa yhdistelmää ole tahtonut löytyä millään. Loppukaudesta kuitenkin edes jonkinlainen ratkaisu tähän tuli ja nyt tiedän mitä kaikkea uutta tekniikkaa mun on seuraavaksi hankittava. Luulen, että opin hyväksymään myös pimeyden ja sen mihin tekniikka eri olosuhteiden kanssa pystyy.


Vieläkin on sellainen olo, että haluaisin vain itkeä. En ehtinyt Espoossa antaa aikaa itselleni lauantaina ja kun nousujuhlien päätteeksi aamuyöllä joku iski Robinin Me tehtiin tää soimaan, en enää kestänyt. 

Sunnuntaina pääsin nousuteelle ja -kakulle. Tuo kakku oli niin hyvää, että haaveilen siitä melkein vieläkin.


Maanantaina ryömin töihin ja hoilotin koko päivän jotain chantteja. Iltapäivällä hiljenin, sillä järjetön väsymys vei voiton. Eilen aamuna olikin lähtö Helsinkiin ja kun tulin takaisin, kaaduin kuumepotilaana sohvalle ja tässä sitä nyt ollaan.



Oon vaan onnellinen koko tepsiperheen puolesta. He saivat vihdoin, mitä heidän piti saada. Näin sen kuului mennä. Ei vain ollut mitään muuta vaihtoehtoa.

Seuraavaksi onkin jännittävää sitten ketkä tepsijätkistä jatkavat tepsijätkinä, millaista on nähdä Veikkausliiga-lakana ensi keväänä matseissa ja osaanko mä rauhoittua nauttimaan tästä ajasta ilman matsien kuvaamista.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti