maanantai 12. helmikuuta 2018

SOPIVASTI SOSIAALINEN VIIKONLOPPU

Niin kiva viikonloppu taas takana! Olen alkuvuodesta päässyt nauttimaan toinen toistaan mukavammista viikonlopuista, joille yhteistä tuntuu olevan sopivassa suhteessa ystävät ja oma aika. On ollut tosi tärkeää saada lauantai-iltaisin vain maata sohvan kuningattarena ylhäisessä yksinäisyydessä kaiken arjessa juoksentelun jälkeen.

On ollut toki myös tärkeää tavata ihmisiä ja menneenä viikonloppuna mulla olikin pari ystävää kylässä yhden yön verran. Kävin perjantaina ensin kuvaamassa jalkapalloa, jonka jälkeen poimin keskustasta turistit kyytiin meille viettämään laatuaikaa.


Juotiin skumppaa ja punkkua, mutta mentiin ajoissa nukkumaan, koska tytöt halusivat lauantaina keskustassa käymään. Turku on heille uutta ja ihmeellistä, joten tietysti piti päästä kävelemään jokirantaan ja käydä kahvilassa istumassa.




Eve toivoi tunnelmallista kahvilaa, joten vein heidät Café Artiin. En ollut pitkään aikaan muutenkaan käynyt siellä, joten oli senkin takia hyvä valinta. Ei aina Espresso Housea.

Lauantai jatkui pitsan tekemisellä, Hanne sheivasi meikäläisen kintut (kuulemma säärten pitää olla aina kunnossa, jos esim. katkaisee jalkansa ja joutuu jollekin nuorelle mieslääkärille) ja minä taas meikkasin Hannen. Tytöt jatkoivat meiltä matkaa laivalle ja minä jäin makoilemaan sohvalle. Olin ihan yliväsynyt, mutta vääntäydyin vielä koneelle aikomuksena pelata, mutta loppujen lopuksi istuin höpöttelemässä teamspeakissa peli auki monta tuntia ajelematta panssarivaunuilla metriäkään.

Eilen herätyskello herätti, sillä olin sopinut kuvaustreffit Susannan kanssa heti aamuun. Käytiin nappaamassa pari kuvaa Kupittaalla ja käytiin kahvilla. Vein myös Susannan Café Artiin, koska hän ei ollut ikinä ennen käynyt siellä?! Kääk!

Jälleen teemana oli jäätävä väsy ja niinpä yritin nukkua sohvalla hetken ennen kuin lähdin taas ulos. Löin lenkkivaatteet päälle ennen neljää ja lähdin zoomiputken kanssa metsästämään förin itsemurhasorsia.



Itsemurhasorsat on jostain syystä pakko käydä kuvaamassa joka vuosi kerran. Tuleepahan samalla aina käytyä förillä, kun ei sitäkään tule kovin usein jotenkin tehtyä.

Yllättäen pienen lenkkeilyn jälkeen sohva taas imaisi. Mua on viime aikoina väsyttänyt tosi usein. Ensin tein sen ihan vaan valvomalla ja nukkumalla huonosti, mutta kyllä mua välillä on väsyttänyt ihan muutenkin. Tosi outoa, koska useampi vuosi on mennyt ihan pirteissä merkeissä, mutta nyt ei. Ehkäpä vanhan akan ei kannattaisi valvoa oikeastaan yhtään, sitä varmaan kehoni yrittää kertoa.

Toivottavasti teilläkin oli kiva viikonloppu!

PS. Tänään alkaa vaatekaapin järjestely -workshop, tästä (mainoslinkki) voi rekisteröityä ekaan osaan!

2 kommenttia :

  1. Itsemurhasorsat! :D

    Hyvä seura on jees, mutta kyllä ihminen omaa aikaa tarvitsee. Miten muka muuten ehtii jäsennellä ja käsitellä elämän tapahtumia, jos pitää aina olla muiden tavoitettavissa tai kiinni muissa tyypeissä? Oma aika, paras aika. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä :) Hiljaisuudessa syntyy uusia ajatuksia ja tapoja.

      ..kiva vastata tähän sun kommenttiin, kun oon just viis päivää maannut ylhäisessä yksinäisyydessäni. On ollu omaa aikaa :D

      Poista