sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

VEIKKAUSLIIGA: FC INTER - TPS 21.4.2018

Oletteko valmiit? Pitkän tauon jälkeen taas futiskuvia ja kaiken lisäksi ihan Veikkausliigaa, jes! Tässä aamukahvia juodessa sanoin tuolle miehelle kenen nurkissa pyörin, etten mä taida taaskaan kirjoittaa mitään jalkapallosta ja jäin vielä tuskailemaan miten aloitan. Sitten päätin aloittaa alusta. Eikö se ole aina paras lähestymistapa?

Osasin mennä medialle tarkoitettuihin tiloihin oikeasta ovesta sisään stadionille, mutta jäin jumiin seuraavaan oviaukkoon, jossa parveilivat muut mediahenkilöt, kun piti kaikkien nimet etsiä jostain paperista, sitten kirjoittaa oma nimi listaan ja ottaa joku Interin muoviläpyskä kaulaan roikkumaan ihan kuin oltaisiin jossain isommassakin maailmassa kuin Suomen Turussa. En edes tiedä mihin kaikkialle se läpyskä kaulassa pääsee, mutta tuskin yhtään sen kauemmaksi kuin vanhan ajan pressikortilla. Ainakin järkkärit ovat kovin herkästi kertomassa valokuvaajille missä kaikkialla me emme saa seisoa ja eilen mua jopa kiellettiin ottamasta yhtä kuvaa.

Kun kulku median tiloihin oli järjestetty eri oven kautta kuin aiemmin, oli hieman epäselvää saammeko enää kulkea työtehtäviimme samaa reittiä kuin ennen eli pelaajakäytävän kautta. Sitä ei sentään oltu keksitty vielä kieltää, onneksi. Maaotteluissa joudumme kulkea aina katsomon kautta nimittäin.





Noin muuten olin tietysti hyvällä tuulella koko sielu täynnä odotusta, kun kipitin kausikorttipaikalleni kuvaamaan. Katsoin kyllä aluksi viitsinkö edes mennä, kun mun kausikorttipaikka tuntuu olevan monen muun kuvaajan kausaripaikka myös. Menin silti, hyvin mahduin Puputin Jukan ja Tammisen Juhan väliin. (Tässä Jukan otos meitsistä. Kampauksestani vastasi erään keskikenttäpelaajan pikkusisko 😊 )

Juuri, kun olin istahtanut perseelleni saumoistaan revenneen pilkkijakkaran päälle, Inter laittoi pallon maaliin toisessa päässä ja ihmettelin tietysti mitä siellä oikein tapahtuu. Ainakin matsi alkoi vauhdikkaasti ja kuvattavaa riitti muutenkin koko ensimmäisen puoliajan ihan hyvin.

Alkuun oli myös juuri niitä ongelmia, mitä ajattelinkin. En osannut säätää valotusaikaa ja muita asetuksia sopivaksi, joten välillä tepsijätkien valkoiset paidat ylivalottuivat tosissaan ja toisaalta refleksit vaativat treeniä edelleen, koska minun pitäisi olla nopeampi kuin kamerani tarkennuksen, mikäli aion saada kunnollisia kuvia. Onneksi osuin kuitenkin suurimman osan ajasta, vaikka olihan siellä niitä väärin tarkennettujakin seassa hävyttömän paljon. Vetoan alkukankeuteen.















Hymyilytti nuo maalihalit, kun niitä ei ole tullut kuvattua pitkään aikaan Veritaksella. Etenkin nuo Jakon ja Onnin iloiset hetket oli mukava ikuistaa. Siitä koko joukkueen maalihalista Jakon maalin jälkeen en kuvaa noin läheltä saanut kunnolla. Olisi pitänyt olla toinen kamera.

Tauolla oli oman virkistäytymisen jälkeen tarkoitus mennä toiselle laidalle ottamaan perinteiset nappiskuvat, mutta enhän minä sinne päässyt, kun Pallokerho oli tunkenut yhteen nurkkaan enkä viitsinyt kävellä takaa. Jos olisin ollut kuin muina miehinä, olisin tietysti hiippaillut sieltä. Oli vaan niin jännittävä tuollainen uusi asia. Ensi kerralla teen kärrynpyöriä siellä taustalla kamera kaulassa.


Toisaalta olisin yhtä hyvin voinut jäädä vain katselemaan peliä sinne pääkatsomon eteen, koska en minä montaa kuvaa toiselta puoliajalta ottanut. Peli tuntui pyörivän enemmän siellä toisessa päässä koko ajan ja se nyt tietysti oli kovin ikävystyttävää. Jotta en olisi nukahtanut pystyyn, ajattelin ottaa kuvan kannattajien liehuvasta lakanasta, mutta mua kiellettiin. Joku setä aurinkolasit päässä tuli sanomaan, ettei varmaan kannata kuvata kannattajia ja minä tietysti hämmentyneenä katsoin paremmaksi totella. Koska aurinkolasit ja kehoittava äänensävy. En ymmärrä mikä mua vaivaa nykyään tässä Turun ilmastossa. Olisinhan voinut itsekin vetää aurinkolasit päähän ja leikkiä kuuroa. Huitoa vähän Sigmalla ympäriinsä ja silleen. 

Mikä kukaan random ukkeli on kertomaan valokuvaajalle kesken jalkapallo-ottelun mitä siellä saa kuvata?! Mistä hän tiesi mihin minä kuvaan ja kenen pyynnöstä? Oletteko joskus nähneet kuinka kuvaan mielelläni yleisöä ja sitten isken koko intternetin täyteen tuntemattomien ihmisten naaman kuvia?




Noh, ainakin TPS voitti. Oli hienoa nähdä joukkueen ja kannattajien ilo taas. Varmaan ollut mukava riekkua kylillä tuon jälkeen voittoa juhlistaen. Itse painelin syömään parin seuralaisen kanssa ja myöhään illalla kaupan kautta kotiin.

Vaikka kuulostankin vähän vaisulta kai, oli kuvaaminen silti tosi kivaa. Minua vaan häiritsi kaikki oheisvenkoilu ennen matsia ja sen aikana. Eikä oman Veikkausliiga-kauden aloittamiseen Turun derby ehkä ole paras, koska olisi hyvä päästä henkeen mukaan jo aiemmin. Osaisi jännittää derbyä sen vaatimalla tavalla ja kunnolla elää matsissa mukana. Nyt olin vain "jaa, onpas tuo Kinnusen Juri ihan helvetin taitava" ja "hmmmm niinjoo pitikös mun yrittää saada Pennistä joku kuva".

Mitä teille jäi matsista mieleen? Oliko Tepsin voitto yllätys?

FC Inter - TPS 1 - 2

2 kommenttia :

  1. Hienoja kuvia! Turkulaisten järkkäreidenkin paskantärkeys muuttuu parhaiten sillä että emme vain yksinkertaisesti itse esiinny missään vanne kireällä päässä. Launtaina sitten kärkijengi RoPS kohtaa TPS:n Kupittaalla... Jopa sinimustien ja Laurikaiselle kateellisen Suhosen Hesen sumuttama Juha Kanervakin ymmärtää lopulta että tämä kaupunki on mustavalkoinen ja sen että mustavalkoisetkin voivat kuunnella räppiä ja Stoogesia. Toki mieluiten Pasi & Mysiiniä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!! :) Tänään tosiaan mennään taas!! Saas nähdä millainen matsi tulee :)

      Poista