torstai 10. toukokuuta 2018

VEIKKAUSLIIGA: TPS-VPS 7.5.2018

Ihan ensimmäisenä pahoittelut, kun tämä postaus tulee vasta nyt. Kävi kuten pelkäsinkin, elämä vei. Tiistaina nimittäin kaikki energia meni asuntonäyttöön, auringosta nauttimiseen, kuvien tekemiseen ja asuntohakemuksen kirjoittamiseen. Olin muutenkin väsynyt ja kiukkuinen lopulta, koska ihoni ei tänäkään vuonna oikein tunnu hyväksyvän aurinkoa ja minä olin typeryyksissäni unohtanut allergialääkkeeni toiseen osoitteeseen. En siis alkanut sitten enää runoilemaan väkisin mitään vaan halusin odottaa pirteämpää hetkeä.

Aikaa maanantain matsista on kulunut jo niin kauan, että tästä on turha alkaa mitään syvää futisanalyysipostausta kirjoittamaan ainakaan. En enää oikeastaan edes muista kuinka tämä, tuo ja se repi toista paidasta enkä muutenkaan pitänyt kirjaa siitä kuinka monta kertaa tepsijätkät yrittivät potkaista maalia kohti. Muistan hämärästi nähneeni kaikenlaisia kaatumisia, tönimisiä ja tuomarin keskeyttämässä peliä milloin mistäkin syystä. Mikään näistä ei tehnyt pelistä kovin kaunista, mutta jos nyt jotain positiivissävytteistä adjektiivia pitäisi tähän tarinaan tunkea, sanoisin yleisön kuulostaneen ihan jalkapalloyleisöltä ja TPS oli järjestänyt mediahenkilöille välipalaa pressiin. Kiitos siis molemmille tahoille erittäin paljon!


Kuvausrutiineissa tapahtui yllätyksiä, sillä unohdin ensin kuvausjakkarani autoon, sitten joukkueet vaihtoivat puolia ja minä päätin vaihtaa manuaalin AV-asetukseen. Hui! Jostain se AV-ajatus vaan lähti, kun toinen puoli kentästä oli varjossa ja toinen auringossa ja ajattelin AV:n pelastavan siinä, ettei tarvisi hirveästi miettiä asetuksia pelin aikana.

Ja tämähän oli siis erittäin fiksu teko, kun jo istuin jakkarallani kentän laidalla ja ensimmäistä puoliaikaa oli mittarissa jo jotain 10 minuuttia. Tuurilla siis vetelin, koska en ole pahemmin AV:lla ikinä kuvannut. Paitsi nyt kokonaisen futismatsin. Ehkä ensi kertaa varten voisi käydä vähän harjoittelemassa ulkona.


 Näin tällaisen kuvan juuri jonkun toisen kuvaajan setissä ja halusin ryöstää. Tosin oon minä itsekin tällaisia joskus aiemmin ottanut, mutta en kuitenkaan vuosiin kai julkaissut.


 Tälle nauroin. Tuomari taisi huutaa Onnille: "älä sinä mene minnekään" ja sitten tuli puhuttelu.




Tauolla jäin ihmettelemään hedelmäkoria niin kovin, että meinasin myöhästyä toiselta puoliajalta. No ei kai. Oikeasti kävin moikkaamassa yhtä katsomon puolella hengannutta söpöläistä ja sitten tulikin jo vähän kiire.








Niinhän siinä sitten tosiaan kävi, ettei TPS Vepsun tiukasta puolustuksesta läpi mennyt, ei sitten millään. Ehkä se olisi vaatinut vähän sirkustemppuja tai jotain muuta yllättävää, jotta vaasalaiset olisivat hämääntyneet tarpeeksi.

Kuvia on tällä kertaa aika vähän, mutta sentään muutama erilainen verrattuna edellisiin kuvasaaliisiin. Ei se määrä vaan laatu?

TPS - VPS 0 - 1

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti