sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

VEIKKAUSLIIGA: TPS - FC LAHTI 15.6.2018

"Poliisilla olisi kesäperjantaisin muitakin tehtäviä, kuin mukamas jalkapallosta riehaantuvien nuorten urhojen älyttömän riehumisen rajoittaminen. Jalkapallo-ottelun pitäisi olla yleisöllekin mielekäs urheilutapahtuma." lukee poliisin raportissa perjantaina pelatun TPS - FC Lahti -matsin jäljiltä. Minä mietin siinä Veritasta lähestyessä, kun poliisiautoja näkyi pihassa jo olevan, että täälläkö ne kaikki Turun poliisit nyt sitten tarvitaan, tämähän on vain perjantai-illan Veikkausliigaa. Sitten muistin, että paikalla on FC Lahden kannattajat. En tietenkään ajatellut heidän olevan mikään turvallisuusuhka, kunhan vain muistelin jotain aiempaa kautta, jolloin he heittivät kentälle pommin nenäni eteen. Se ei ollut mukavaa, sillä jalkapalloa olisi mukava kuvata ilman, että kannattajia tarvitsee pelätä.

Onneksi mulla oli muutakin mietittävää pelin kuvaamisen aikana kuin poliisiraportin arvoiset kannattajat, mietin nimittäin omaa oloani ja sitä kuinka pitkään voin olla kuvaamassa vai täytyykö lähteä kesken pois. En lähtenyt ja mietin myös niitä kannattajia siinä kohtaa, kun heistä muutama juoksi kentälle ja järkkärit perässä. Selkeästi järkkäreidenkin kannattaa harjoittaa räjähtäviä lähtöjä ja hioa pohkeensa samaan kuosiin kuin Virtasen Jampalla, jotta pystyy juosta kannattajahuligaanien perään. Noin muuten kannattajat saivat olla rauhassa ajatuksiltani. Enemmän ajattelin toisen puoliajan lopussa pippurisumutepilveä, josta vieressäni istunut Tiina minulle vinkkasi. Pippuri ei viime aikoina ole edes mausteena oikein ollut ystäväni. Vedin siis kaulassani ollutta huivia korkeammalle nenäni päälle ja jatkoin kuvaamista toivoen, ettei tuulisi ainakaan meihin päin.

Minun raportissani voisi siis lukea minulla olevan parempaakin tekemistä kesäillan jalkapallo-ottelussa kuin miettiä ulkoisia ärsykkeitä, kun olen kuvaamassa, mutta ainahan sitä jotain valitettavaa tuntuu olevan. Siitä en kyllä valita, kun pressissä oli laatikollinen pullia toimittajille! Kiitos TPS!! Tällä kertaa ehdin jopa näkemään ne ennen kuin ne oli jo syöty. Kuvaa en ottanut, kun olin sen verran varovaisesti liikenteessä, etten halunnut kuvata kuin ns. pakolliset. Tästä kuvasarjasta päätellen siis lähinnä Jakosen Petrin poikaa. Jos ihan rehellisiä ollaan, tietysti yritin kuvata Blunkkaa, mutta jostain syystä osuin vain Jakoon. Sellaista se on välillä näiden tepsijätkien kanssa.











Pitkästä aikaa TPS teki maalin ja pääsin kuvaamaan maalihalia. Ahde roiskaisi pallon maaliin pilkulta. Siinä hetkessä tuntui helpotus ja riemu. Maalit ovat olleet aika vähissä kauden aikana ja olisihan se ihan toivottavaa, jos niitä syntyisi muutenkin kuin pilkuista. Muutama yritys siihen suuntaan tässäkin matsissa toki oli, mutta harmittavasti tolpat olivat aina edessä tai joku oli siirtänyt maalin ihan väärään kohtaan, kun pallo lipui ohi.

Tauolla en edes ajatellut nappiskuvia tai mitään taukokuvia, koska harrastin niskojeni pyörittelyä vessassa. Kuuntelin niiden kaunista rutinaa ja pyöritin vähän lisää, sen verran hauskalta se tuntui. Sitten menin vinkumaan katsomon puolelta eräältä mieshenkilöltä takin itselleni toiselle puoliajalle.













Dragon kuvaan on mielestäni hyvä päättää tämä postaus. Siinä tiivistyy varmasti monien TPS-henkisten tunteet.

Perjantain jälkeen tässä vaiheessa ajatukset tietysti ovat jo keskiviikon Turun derbyssä vähitellen ja niin myös minulla. Mietin tätä mun niskaosastoa ja hengittämistä. Mikään ei ole auttanut ongelmiini niin paljon kuin tuo perjantain matsin kuvaaminen, joten toivottavasti keskiviikkona tapahtuu samoin.

TPS - FC Lahti 1 - 1

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti