keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

SOTKA TURKU: KIITOS HYVÄSTÄ PALVELUSTA

Toukokuussa tuli kierrettyä Turun lähiseudun Askot, Sotkat ja Maskut tarkoituksena hankkia sekä sänky että sohva. Aloitimme ensin tärkeimmästä eli sängyn katselusta ja lähdimmekin sänkymetsälle ihan aluksi vain katselemaan tarjontaa. Ensimmäisessä kaupassa kimppuumme hyökkäsi myyjä, joka ei halunnut ymmärtää meidän vain katselevan saati edes sitä, ettemme oikeastaan olleet kovinkaan paljon keskustelleet keskenämme millaista sänkyä olemme ostamassa vaan halusimme ensin nähdä tarjonnan ja sitten ehkä puhua tarkemmin siitä, mitä haluamme. En tietenkään tiedä huonekalukaupan myyntihommista sinänsä mitään, mutta voisin kuvitella, ettei monikaan asiakas ole valmis ostamaan monen tonnin käyttötavaraa sillä samalla sekunnilla, kun astuu liikkeeseen tai edes siellä hetken kiertelyn jälkeen. Ehkä jotkut ovat, mutta tuskin suurin osa?

Myyjän käytös sai minut närkästymään ja ulos painellessani taisin tilittää miehelle, jonka kanssa sängyn tulisin jakamaan, asiakaspalvelun ja myyntityön perusoppeja, jotka itse opin 90-luvun lopulla Alajärven kauppiksessa. A) et prkl voi 3 kertaa hyökätä asiakkaan kimppuun, jos hän on jo kerran sanonut, ettei kaipaa apuasi, jos et ekan kontaktin aikan pystynyt häntä koukuttamaan ja b) et vaan voi suuttua asiakkaalle, jos ehdottomasi vaihtoehdot eivät miellyttäneet häntä.

Seuraavassa kaupassa sai elää rauhassa ja seuraavaksi vaihdoimmekin paikkakuntaa siirtyen Turun puolelle koemakaamaan Sotkan ja Askon sängyt. Molemmissa liikkeissä myyjät tietysti kysyivät voivatko auttaa ja kun vastasimme vain katselevamme, saimme ihan rauhassa makoilla kaikki sängyt läpi. Hyvä niin, sillä emme vieläkään tienneet mitä haluamme muuta kuin testata eri vaihtoehtoja. 

Palasimme joihinkin liikkeisiin vielä 2-3 kertaa testailemaan ja siinä sivussa tietysti katseltiin aina sohvatkin läpi. Turun Sotkassa ihastuimme erääseen sohvayksilöön jo ennen kuin olimme sitä sänkyäkään lopullisesti päättäneet mistään ostaa. Eräänä perjantai-iltana kokoonnuimme porukalla ihastuttavan sohvan ympärille miettimään voisiko se olla se oikea tulevaan olohuoneeseemme. Sohvan sävy mietitytti, koska sen piti sopia yhteen olemassa olevan karvamaton kanssa. Karvamatto onneksi on kotoisin Askosta, joten niinpä lainasimme Sotkan puolelta sohvakangasta palasen ja astelimme seinän toiselle puolelle Askoon katsomaan mahtaisivatko ne sopia yhteen.

Totesimme maton ja sohvan sävyjen riitelevän turhan hyvin keskenään, sillä matto on lämmin ja sohva kylmä. Palasimme Sotkan puolelle istumaan ja pohtimaan tilannetta. Myyjä nimeltä Johanna saapui paikalle kysymään voisiko auttaa ja avauduin hänelle sävypoliittisten ongelmieni kanssa. Minulla oli puhelimessani kuva Askon puolelta, joten lainasin hänelle puhelintani, jotta hän pystyi hakemaan Askosta oikean palan mattoa sohvan luo ja pääsimme yhdessä käymään läpi eri sävyvaihtoehtoja.

Leikimme yhden palan olevan meidän lattia, matto siihen päälle ja sohva kruunaamaan koko juttu. Päät yhdessä kääntelimme kangastilkkuja karvamattopalan päälle ja yhteen ääneen mutisimme "liian kylmä, onko tää vähän kylmä, hmm liian lämmin, tää vois ehkä olla hyvä". Meillä oli ihan samat näkemykset eri sävyistä sekä siitä mikä minkäkin kanssa sopii ja se oli aika hauskaa.

Valitsemamme kangas ei enää kuulunut tehtaan valikoimiin, mutta onneksemme sitä löytyi vielä sen verran, että he pystyivät meille siitä sohvan valmistamaan. Johanna vain oli joutunut tekemään kunnon salapoliisihommat tämän tiedon eteen, sillä kaikki tehtaan sähköpostit olivat olleet asetuksella out of office juuri sinä maanantaina, kun hänen piti se tieto meille sieltä saada. Odotin puhelua häneltä myöhään iltapäivään ja puhelun jälkeen hieman nauratti millaisen työn hän oli joutunut tekemään meidän eteen, sillä lopulta hän oli saanut jonkun johtajaihmisen kiinni, jonka kautta asia oli selvinnyt. Hymyilytti ja nauratti siis se, että olin todellakin tavannut kaltaiseni persoonan, sillä itsekin välillä kaivan vaikka maanraosta ratkaisun asiakkaalle, jos tilanne sitä vaatii. Harvemmin vain olen vastaavaan palveluun törmännyt missään, mutta nyt kun törmäsin, tajusin kuinka hyvältä se tuntuu.

Seuraavaksi neuvottelin Johannan kanssa kangastilkkujen lainaamisesta meille Raisioon, sillä halusin nähdä karvamaton palan ja sohvatilkun tämän asunnon lattiaa vasten, jotta tietäisin sopivatko ne varmasti. Ongelmana oli tilauksen lukkoon lyömisen aikataulu ja se, ettemme vielä tienneet minä päivänä saamme avaimet. Johanna venytti tilauksen tekemistä päivällä, jolloin aika riitti kaikkeen säätämiseen ja pääsimme varmistamaan sisustusratkaisumme.

Sitten alkoikin odotus, kunnes viime perjantaina sain viestin, että sohva on saapunut ja kutsun käymään myymälässä sopimassa toimituksesta. Minä soitin sillä sekunnilla puhelinnumeroon, joka viestissä oli. Iloinen Johanna vastasi ja minä kiljuin "mulle tuli just viesti, että sohva on siellä", johon Johanna "niin tuli, kun minä justiin sen viestin lähetin". Kysyin häneltä oliko hän jo nähnyt sohvaa ja että onko se hieno, mutta hän ei ollut ehtinyt vielä ihastelemaan varaston puolelle. Sovittiin toimitus maanantaille.




Kun sohva sitten tuli, siellä oli mukana Johannan terveiset. Ainakin oletan tämän olevan häneltä.


Ja kyllä, hyvältä näyttää! Hyvältä näyttää myös Turun Sotkan asiakaspalvelu, tykkäsin! Iso hankinta vaatii aikaa ja välittämistä myyjältä. Nyt olemme sen verran tyytyväisiä asiakkaita, että saatamme joku päivä käydä samaisessa liikkeessä kiertelemässä muiden huonekalujen toivossa. Meiltä nimittäin puuttuu vielä oikeat yöpöydät sekä olohuoneen pöytä. Ja saatamme ehkä tarvia myös jonkun rahin sohvan kaveriksi. Kiitos siis Sotkan suuntaan, tapaamme seuraavassa jaksossa!

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti