torstai 2. elokuuta 2018

VEIKKAUSLIIGA: TPS - ILVES 30.7.2018

Parina aikaisempana vuonna olen lomaillut heinäkuussa ja kuvitellut ehtiväni kuvaamaan jalkapalloa enemmän kuin normaalisti. Muuten suunnitelma olisikin toiminut, mutta valitettavasti pelejä on usein ollut heinäkuussa paljon vähemmän kuin muina kuukausina. Menneen heinäkuun aikana oli monen viikon tauko kuvaamisissa ja ihan hyvä niin, sain vähän hengähtää ja keräillä voimia. Kun maanantaina koitti taas pelipäivä, olin vähän rikki kuumuuden takia, mutta ajatus kuvaamisesta ilahdutti kuitenkin. Useinkaan pelipäivänä ei tunnu olevan täydelliset olosuhteet ja siihen on jo vähitellen tottunut.

Tavallaan kuvaamista varjosti vähän myös TPS:n tämän kauden heikko menestys. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kuvaan joukkuetta, joka ei ui voitosta voittoon ja se ottaa luonteen päälle. Tietysti haluaisin kuvata vain iloista ja voittavaa jalkapalloa, mutta sellaista turkulainen suosikkijoukkueeni ei tänä vuonna minulle ole tarjoillut. Pysyn silti uskollisena, mutta lähden kuvaamaan nykyään yhtä kyynisenä kuin olisin joku 50-vuotias fanaattisesti jalkapalloa seuraava setä. "Odotukseni eivät ole korkealla" sanoin maanantaina miehelle, kun lähestyimme Kupittaan kenttiä takavasemmalta Itäharjun kautta.

Ehkä seuraavalla kerralla odotukseni ovat korkeammalla enkä ole rikki vallitsevan helteen takia. Lupaan tämän vain sillä ehdolla, että Sjökke on jatkanut samaa ruokavaliota kuin heinäkuussa, sillä sen verran näyttävästi hän taiteili kentällä maanantaina. Mietin kuvatessa, että mitähän tuo poika on oikein syönyt ja olin niin hämmentynyt, etten edes kuvia oikein ehtinyt ottamaan siinä rytäkässä.







Ekalla puoliajalla loppua kohti aloin jo toivoa taukoa, jotta pääsen juomaan vessaan hanavettä. Olisi pressissä ollut ihan kannussakin vettä tarjolla, mutta minä halusin nauttia nimenomaan hanavedestä. Meillä Raisiossa nimittäin hanavesi meni juomiskieltoon (keittämättä) juuri maanantaipäivällä putkirikon takia ja tuo kielto muuten jatkuu edelleen. Tiedättekö kuinka ihanalta tuntuu, kun voi juoda vettä suoraan hanasta? Se on vapauttavaa ja ihanaa! Niinpä taukokuvaksi valikoitui vesiletkukasa, koska puhdas vesi tuntui silloin ja tuntuu edelleen asialta, josta kannattaa jokaisen suomalaisen olla kiitollinen.





Kuuma se oli pelaajillakin. Tai erityisesti varmaan heillä. Urheilu noissa lämpölukemissa kuulosti alunperinkin hieman arveluttavalta, mutta niin ne vaan pinkoi kentällä menemään. Kolhuja ja sattumia kyllä oli, mutta kukaan ei onneksi pyörtynyt kuumuuden takia. Ilveksen maalivahti Mika Hilander oli kyllä todennut kuulemma 60 minuutin kohdalla, että voidaanko nyt vaan lopettaa tämä peli, kun ei jaksa tätä hellettä. Itse en tätä kuullut, kun tuuli jotenkin tyhmästi. Meni puolet kaikista hyvistä jutuista ohi. Hilanderin takia jaksoin itse koko pelin ja poistuin Veritakselta naureskellen, sen verran hulvaton tyyppi hän oli. Ekalla puoliajalla hän komensi omiaan tomerasti koko ajan ja kaikista hauskimpia olivat ehkä hypyt, joiden aikana hän huusi TILAAAAAA. Toisella puoliajalla asetellessaan palloa maahan hän puhui itsekseen "mistä mulle ny tulee kortti, Ärtsi älä ny viiti jumalauta" ja sitä ennen Onnin pilkusta "ihan vitun paska pilkku, ihan vitun paskaan paikkaan". Itse kuulin myös tämän: "mä oon aivan loppu tällä helteellä".










Voittoa ei Tepsille tästä herunut enkä minä saanut yhtään hyvää julkaistavaa kuvaa Ilveksessä tällä kaudella pelaavasta entisestä TPS-ukkelista Ilusta. Pelin alun yksi oma maali oli tietysti harmittava, mutta minkäs tuolle voi. Noin muuten TPS oli yllättävän virkeä ja ihan kuin olisin nähnyt ekalla puoliajalla jonkun tempun, joka muistutti entistä Tepsiä. En tiedä näittekö te samanlaisia otteita katsomon puolelta, mutta minusta siinä oli jotain vanhaa ihan kuin pelioveluus ei sittenkään olisi unohtunut kokonaan.

Ehkä tosiaan seuraavaan matsiin mennessäni odotan toiveikkaana enemmän. Luotan ja uskon.

TPS - ILVES 1 - 3

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti