sunnuntai 2. syyskuuta 2018

ELÄMÄN ELOKUU

Tänä vuonna tämä jokaisen kuukauden yhteenveto on ollut itselle mielekäs postaus toteuttaa, sillä muuten ei tulisi oikein kaiveltua kuukauden takaisia asioita ollenkaan ja posottelisi vain eteenpäin elämässä kuin menneisyyttä ei olisikaan. Kuitenkin menneisyys on se, mikä meidät ajaa tähän päivään tällaiseksi minäksi kuin kukin olemme juuri nyt. Menneisyyden valinnat näkyvät kuukausien ja vuosienkin päästä, halusimme tai emme. Tärkeää on siis kääntää koko asia niin, että ne valinnat, jotka teemme tänään, näkyvät tulevaisuuden minässä. Tänään voi vaikuttaa kaikkeen! Mitä ravintoaineita nauttii, millaista liikettä antaa keholleen, kuinka kehittää itseään, mitä tekee unelmiensa eteen...

Minä elin koko elokuun jokaisen työssäkäyvän unelmaa. Minulla oli kesäloma. Vihdoin ja viimein. Kun pitää elokuussa loman, tietää sen olevan parasta aikaa olla lomalla, mutta voi luoja kuinka pitkään sitä joutuu odottamaan. Sitten lopulta se koitti! Ja onhan siitä nautittu!



Heti loman alussa kirmasimme Turun torille lauantaiaamuna aikaisin kahville ja asioille. Satoi vettä, mutta se ei haitannut. Oli ihanaa, kun välillä satoi.

 Vallilan Satumetsä -tyynynpäälliset on ihania ja sattumalta löysin tällaisen jostain marketista :)

Kerran leivoin muffinsseja. Sitten en enää toista kertaa.


Eräänä aurinkoisena aamuna kävimme kuvaamassa lumpehia Ruissalossa. Tai minä niitä kuvasin sillä aikaa, kun Joni jutteli lammikoita haravalla siivonneen ukkelin kanssa. Kuvista tuli hienoja, koska lumpeet ovat hienoja, mutta enpä ole niitäkään kuvia missään vielä julkaissut. Minulla on paha tapa jättää vanhat kuvat pölyttymään johonkin enkä osaa julkaista niitä sitten enää.



Muistatteko vielä Duussin? Käytiin kahvilla hänen kanssaan ja otettiin söpöilyselfie, kun odottelimme Duussin saapumista kahvipaikalle.


Yhdeksäntenä päivänä jonotin muumimukia. Niin jonottivat muutkin ja netissä sai taas kirjoitella kaikenlaista puolesta ja vastaan. Oi sitä riemua! Ihanaa, kun tulee ja menee kaikkia kohuja, joista voi avautua netissä. Välillä sitä sitten inspiroituu itsekin vähän kirjoittelemaan ja onhan se mukavaa. Jälkikäteen aina pelottaa tuleeko joku julkinen lynkkaus, mutta kuten moni anonyymi on vuosien aikana todennut: jos on esillä netissä, tottakai hänet saa lynkata. Ennen vanhaan pikkuruisissa kylissä oli juoruämmiä, nykyään ne samat geeniperimät saaneet tapaukset riehuvat intternetissä.

Kyllä yksi omenapiirakkakin täytyy joka vuosi tehdä. 

11. päivänä lähdimme ekalle kesälomaretkelle. Suuntasimme Raumalle, söimme ja lähdimme käymään Harjavallassa. Hämmentävä paikkakunta maaperältään. Pelkkää hiekkaa!


 Välillä mietin, että olisi kiva omistaa joku ihan vaan pelkkä musta collegepaita, vaikka on tuo TPS-paitakin ihan jees. Silti, vaihtelu virkistää.



Käytiin Raumalla iltalenkillä. Materiaalia löytyy instasta kuvana sekä mun profiilin tallennetuista tarinoista se kissaosio. Sportstrackerin mukaan lenkin pituus oli 5.14 km ja vauhti oli huikea 4.5 km/h.



Seuraavana päivänä siirryimme Vimpeliin ja kävimme sielläkin iltalenkillä. Savonjoessa oli aika vähän vettä, mikä nyt ei ollut mikään ihme tämän kesän jäljiltä. Lenkille tuli pituutta vajaa 4 km.

13.8. lähdimme maakuntakierrokselle. Ensin pysähdyttiin Hietojalla ihailemaan Lappajärveä, joka on hieno ihan millä säällä tahansa. Jatkoimme Kauhavalle Hanna-tätiä moikkaamaan ja sieltä taas Lapuan kautta Seinäjoelle. Lapualla käytiin Lapuan Kankureiden tehtaanmyymälässä ja Seinäjoella saatiin vierailukierros SJK:n stadionilla (kiitos SJK!!). Halusin näyttää Jonille SJK:n kodin ja kaikki ne taulut, jotka stadionin seiniltä löytyvät. Käyn aina katsomassa niitä, etten unohtaisi mitkä kaikki kuvat ovat minun ottamiani.



Vastapainoksi jalkapallolle kävimme samana iltana ihastelemassa Saarikenttää.


Ja seuraavana päivänä menimme sinne peliin. Minulla oli TPS-huppari päällä ja Vimpeli hävisi. Enpä ole niin paskaa pesistä nähnyt kuin viimeksi Turussa maakuntasarjassa.


Lakiksen päältä on upeat maisemat. 


Eräänä keskiviikkona teimme retken Keskiselle. Ostin vajaalla satasella kaikkea, vaikka oikeastaan en ostanut yhtään mitään. Jotain NYXin luomivärejä ja Satumetsä-lautasen. Jos joku muu on miettinyt mistä voisi löytää Iittalan Satumetsää, niin juu, Keskisellä on ainakin pari lautasta.

Samaisen keskiviikon iltana valmistettiin pavlova syötäväksi, koska kaikkien sokerinhimoisten prinsessojen kuningatar saapui Vaasasta käymään. Hän tykkäsi. Ja niin mekin. Olihan se nyt vaan ihan samperin hyvää.


Lappajärvi vielä kerran. 


Palasimme Raisioon torstaina ja heti seuraavana päivänä suuntasin Kupittaalle kuvaamaan jalkapalloa. 18.8. lauantaina kävimme lenkillä Haunisilla ja sen jälkeen katsomassa yhden työkaverin peliä Raunistulassa. Haunisten lenkistä tuli 4.71 km pitkä.


20.8. maanantaina porhalsimme Porvooseen ja olimme yötä upeassa Haikon kartanossa. Kävimme kaatosateessa lenkillä ja olin maailman onnellisin hölköttelijätyttö. Seuraavana aamuna joimme skumppaa ja siirryimme Hämeenlinnassa käymään. Sieltä ajoimme Lempäälään ja lopulta päädyimme Raumalle.




Raumalainen pystykaffe. 


Kun pääsimme kotiin kesäloman toiselta retkeltä, aloimme katsoa HBO:lta sarjaa The Magicians. Jäin ihan koukkuun. Lapsellista fantasiaa, mutta silti kaikki 3 tuotantokautta oli pakko katsoa.




Viimeisellä lomaviikolla olemme jälleen lenkkeilleet. Kuva on Maskusta. Kävimme myös Kullaanvuorella ja Pomponrahkalla viikon sisään. Ja kyllä, olen lenkkeillyt koko kuukauden samoilla kuteilla. Tai samalla yläosalla, sillä parempaa näille keleille ei vain ole. Eikä siis mitään toista vaihtoehtoa. Tuossa New Balancen juoksupaidassa on yksi tasku, johon mahtuu puhelin ja se riittää minulle. Huppu on myös kätevä sadekeleillä tai jos täytyy yrittää suojautua hirvikärpäsiltä. Olen tässä vähän miettinyt, että toinenkin tuollainen paita olisi ihan kätevä, jos tämä yksi on pesussa ja sitä paitsi en jaksaisi koko ajan olla turkoosi.


Pesukone päätti hajota kesken loman, joten täytyi hankkia uusi. Tehtiin tällä viikolla retki Ikeaan, josta tarttui mukaan uusi matto pesuhuoneeseen. Se tekee minut iloiseksi edelleen.


Loppuun vielä yksi arkikuva kotoa. Makoilin sohvalla ja mietin mun Hello Kitty -alkkareiden olevan aika kuvauksellisesti rivissä. Siitä piti saada kuva enkä todellakaan jaksanut mennä siivoamaan taustaa blogia varten.

Koko lomalla ei sitten tullut käytyä kertaakaan missään terassilla ja itse asiassa olen juonut vain 2 alkoholiannosta. Kuulostaa tylsältä, mutta tämäkin on niitä koivuallergiaoireiden seurausta, koska silloin alkoholi tuntui vain pahentavan tilannetta ja päätin odotella parempia aikoja. Sitten se jäi vähän vahingossa päälle ja olenkin ollut humalassa viimeksi joskus 2-3 kk sitten.

Nyt ei tunnu yhtään siltä, että huomenna olisi maanantai ja mun täytyy ajaa töihin. Kääk! Ensimmäinen päivä loman jälkeen on aina yhtä väsynyt ja takkuinen, mutta ei se ole kuin pari tuntia ja tuntuu kuin ei olisi lomalla koskaan ollutkaan. Kai se siitä sitten lähtee taas käyntiin.

Kuulin juttuja eilen, että tämä olisi someton syyskuu nyt, aiotteko te noudattaa sellaista?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti