torstai 29. lokakuuta 2020

Koukussa työmatkapyöräilyyn

kaupallinen yhteistyö Addnature.fi kanssa

Kun autoni alkoi osoittaa ensimmäisiä ikääntymisen merkkejä tänä vuonna juhannuksen kulmilla, iski ihan järjetön stressi. Auto oli vielä tuolloin ainoa kulkuväline, jolla pääsin töihin, joten sen ei olisi ollut varaa mennä rikki. Päätinkin pelko perseessä alkaa säästää rahaa uutta autoa varten. Samoihin aikoihin Tahkis lausui taikasanat: on kuulemma olemassa pyörien jälkisähköistys. Jos on olemassa jo pyörä ja haluaa siihen sähköt, se onnistuu! Innostuin todella paljon, sillä omistin pyörän, mutta en käyttänyt sitä.

Lähestyin erästä turkulaista pyöräliikettä ja hoitelin sähköt nykyiseen pyörääni. Tämä helpotti todella paljon autoahdistustani, sillä jokainen päivä voi olla pösön viimeinen. Nyt minulla on pyörä, jolla pääsen kulkemaan.

Heti ensimmäisen pyöräilypäivän jälkeen olin ihan koukussa. Työmatkapyöräily on ihan mahtavaa! Aamulla raikas ilma saa ihmeitä aikaan kehossa ja mielessä, eikä haittaa, vaikka vähän tuulisi. Se on silti virkistävää ja mukavaa. Iltapäivisin voi ottaa urheilun kannalta enemmän jos haluaa ja jättää sähköavustukset pienemmälle. Niin tein juuri tänään ja nyt olo on just sopivan rasittunut. Ei tarvitse mennä erikseen lenkille, jos ei halua.

pyöräily

merinovilla

Olen itse aivan tuore työmatkapyöräilijä, mutta muutama vinkki minulla olisi silti jakaa tällä vähäiselläkin kokemuksella. Jos siis sinä siellä ruudun toisella puolella pohdit työmatkapyöräilyn aloittamista, minä kannustan kokeilemaan. Tässä lista siitä, miten minä etenin:

1. Jälkisähköistin pyörän paikallisessa pyöräliikkeessä. Maksoi tonnin.

2. Pyöräilin Tahkiksen kanssa mun työmatkan eräänä sunnuntaina, koska paatuneena autoilijana mulla ei ollut vähäisintäkään hajua milloin mulla on pyöräilijänä oikeus ajaa auton eteen ja milloin ei. Tiedän, jäätävän huonoa käytöstä ihmiseltä, joka ajaa autoa, mutta väitän, etten ole ainoa tämän asian kanssa. Kävi ilmi, että työmatkani varrella oli vain yksi kohta, jossa minun kuuluu väistää ja muissa autoilijoiden. Muutenkin on hyvä testailla eri reittejä, koska aina autolla kuljettu reitti ei ole se paras ja nopein pyörällä.

3. Ajattelin ensin tarvitsevani repulle jonkun korin, mutta käytäntö osoitti ajatuksen turhaksi. Parhaiten itselläni reppu kulkee selässä, vaikka saattaakin hieman hiostaa. Sähköllä täysillä avustuksilla ajaessa ei hikoa mitenkään liikaa, jos ollenkaan. Sehän se sähkön idea on.

anorakki

4. Oikean vaatetuksen löytäminen. Lämpimillä keleillä varustukseeni kuuluu: juoksutrikoot, vaellussukat, merinovillapaita (ohut/lyhythihanen) ja tuulenpitävä takki. Kylmillä keleillä tuulenpitävät housut, paksumpi merinovillainen paita (Devoldin paidat ovat järjettömän ihania!!) sekä hieman paksumpi tuulenpitävä takki. Valitsin itselleni Addnaturen verkkokaupasta merinovillapaidaksi Devoldin hupparin, joka sopii työmatkapyöräilyn lisäksi myös muuhun ulkoiluun. Ei tule kylmä.  Housut löysin sadehousuosastolta, nekin aivan loistavat jalassa. Näiden lisäksi takiksi halusin pitkään himoitsemani anorakin, Fjällrävenilta. Hieman ohuempi malli, joten ei sovi pakkasille niinkään vaan juuri tämän hetken keleille, kun Turussa ainakin on edelleen 10 astetta plussan puolella. Anorakista löytyy monta eri taskua sekä iso mahalaukku, johon voi ujuttaa kaiken omaisuutensa. Selkäpuoli on just sopivan pitkä pyöräilyä ajatellen, ei tule selälle kylmää. Varusteisiin kannattaa panostaa, ettei jää pyöräilemättä sääolosuhteiden takia, kuten itse olen joutunut tekemään ennen kuin sain kunnon housut ja paidan.

5. Pyörästä huolehtimisen opetteleminen on myös osa pyöräilyharrastusta. Täytyy huolehtia, että etu- ja takavalot toimivat, ettei käy niin kuin minulle aluksi. Luulin siis alkuun takavaloni toimivan ihan itsekseen, kunnes työpäivän aikana eräs ammattikuljettaja jututti minua vastaan tullessaan, että sulla ei tainnut aamulla takavalo palaa. Olin ihan ihmeissäni ja kun aikani räppäsin painikkeiden kanssa, tulihan siihen masiinaan valo. Etuvaloni myös kaipaa säännöllistä lataamista pyörän akusta nyt puhumattakaan. Uuden tieliikennelain mukaan pyörässä täytyy olla etu- ja takavalo.



Toivon todella, että nämä mukavat syyskelit vielä jatkuvat, jotta saan nauttia pyöräilystä. Mustaa jäätä hieman karsastan, mutta se nyt ei ole kivaa millään kulkupelillä. Pelkkä kylmä ei niinkään haittaa, koska siihen voi varautua kunnon vaatetuksella.

Millainen työmatka sulla on, pyöräiletkö tai voisitko kuvitella pyöräileväsi sitä?

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti