torstai 12. marraskuuta 2020

Retkellä pitkän tauon jälkeen: Kangenmiekan kierros

Kun Varsinais-Suomessa haluaa lähteä metsään, tuntuu vaihtoehtoja olevan lukuisia. Kuitenkaan aina ei jaksa kiertää samoja reittejä vaan mieli janoaa päästä näkemään uutta. Nyt vuoden harkinnan jälkeen otimme suunnaksi Kuhankuonon reitistöön kuuluvan Kangenmiekan kierroksen. Instagram näyttää kierroksella olevan Käärmelähteen ja jonkin ihme pääkalloviritelmän. Halusimme nähdä onko kierroksella mitään muuta.

Kuten aina meidän mehtäretket, tämäkin alkoi tunkkaamisella. Noustiin mäki ylös ja todettiin kipuamisen olevan aika raskasta, enkä oikein ymmärtänyt, miten olen koskaan voinut nousta kokonaisen tunturin päälle. Pian päästiin ihanaan metsään, jonka takaa näkyi hieman surullisempi metsä: hakkuu-aukea. Metsäautoteitä pitkin kuljettiin jonkun verran kuin myös ihan rehellistä hiekkatietä. Siinä mielessä ymmärrän, ettei kyseinen kierros välttämättä ole niin suosittu, koska tiellä nyt ihminen pystyy lenkkeillä milloin tahansa ja kun lähdetään mehtään, silloin halutaan mehtään.





käärmelähde

Kierroksen loppupäässä on laavu, jossa pysähdyimme syömään. Olin ihan jäässä, kun lähdimme eteenpäin ja tuntui kuin olisi ollut pakkasta. Ehkä olikin, hengitys höyrysi sen verran.

Lopuksi nähtiin vielä suo ja molemmat korpit, jotka olivat jo alkumatkasta maisemissa. Pitivät normaalin rääkynän lisäksi hassua klipklopääntä, josta päättelimme jonkinlaisen syyssoitimen olevan meneillään. Korppien lisäksi nähtiin kettujahtimies, yksi kauris, yksi kanalintu sekä kuultiin kettujahtikoirien haukuntaa joka puolelta, käpytikka ja paljon hömötiaisia. Kierros ei siis siinä mielessä ollut yhtään tylsä ja ehkä normaalia hienomman siitä teki aurinko, joka kunnioitti meitä läsnäolollaan monta tuntia.

Sai taas todeta kuinka luonto tekee mielelle hyvää. Tehtäispä mekin luonnolle.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti